tiistai 7. marraskuuta 2017

Vahannassa laajennettiin toimintaa ja taloa

Kyläfoorumissa esimerkkejä vapaaehtoistyöstä ja rahoituksesta
Kantrin kyläaktivaattorin järjestämässä Kyläfoorumissa lauantaina 18.11. klo 10-15 Ahlmanilla, Tampereella, esitellään ajankohtaisia ja toimivia esimerkkejä kolmannen sektorin työstä ja hankerahoituksen hyödyntämisestä Tampereen seutukunnassa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä Kantrin nettisivujen kautta osoitteessa: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeRUfByWhzGRHgcHCcY4aMEV2dxFTn-4QI1SfpoxMIT7Cf3lw/viewform


Ylöjärvellä toimivan Vahannan Nuorisoseuran kaksi nuorisoseurantalon laajennushanketta on yksi Kyläfoorumissa esiteltävistä esimerkeistä. Muissa esimerkeissä kuullaan muun muassa miten Orivedellä saatiin nuoret aktivoitua yhdistystoimintaan, miten Kaanaassa huolehditaan kylän turvallisuusasioista ja miten Rämsöössä tuetaan päiväkodin toimintaa digitaalisuuden ja senioreiden läsnäolon voimin. Kyläfoorumin ohjelma: http://kantriry.fi/data/documents/kylafoorumi-iso-tiedosto.pdf

Kaksi laajennushanketta
Vahannan Nuoriseura on toteuttanut kaksi nuorisoseurantalon laajennushanketta vuosina 2004-2007 ja 2011-2014. Kumpikin hanke sai Leader-rahoitusta Kantri ry:n kautta.
Laajennushankkeissa taloon rakennettiin uusi sisäänkäynti ja kuisti, sali ja näyttämö sekä inva-WC, vanha näyttämöosa purettiin ja sen tilalle rakennetiin isompi tila sekä taloon rakennettiin bänditila ja pikkunäyttämö tukemaan harrastajateatteri-, kerho- ja bänditoimintaa. Laajennusosan kellarikerrokseen tehtiin varastotilaa.
Hankkeiden tuloksena syntyi nykyajan vaatimuksia vastaava, monipuolista harrastustoimintaa tukeva tila yhdistyksen sekä paikallisten asukkaiden käyttöön. Nuorisoseurantaloa vuokrataan juhlien ja kokousten pitopaikaksi.
-          Hankkeista jäi tosi hyvä fiilis, lopputulos on sitä mitä toivottiin. Laajentuneen talon ansiosta muun muassa harrastustoiminnan logistiikka on helpompaa. Kun omat pojat soittivat, roudasimme instrumentteja kotoa asti. Nyt bändikamat voi jättää tilaan. Tämä on mahdollistanut myös musapajan lapsille, jota bändin soittajat vetävät ja antavat lasten soittaa heidän soittimillaan, Vahannan Nuorisoseuran johtokunnan jäsen Päivi Svärd sanoo.
Yhdistys on tunnettu aktiivisesta harrastajateatteritoiminnastaan.
-          Meillä on lapsille ”Luova lava” -kerhoja ja leirejä. Emme olisi pystyneet järjestämään niitä vanhoissa tiloissa.
Svärd kertoo Kyläfoorumissa myös seuran yhdestä pilottihankkeessa, jossa pureudutaan yhteisen johtamisen käytäntöihin.
-          Etsimme nykyinen tekniikka huomioiden toimintatapoja työn jakamiseksi ja tiedon levittämiseksi. Tavoitteenamme on, etteivät yksittäiset luottamushenkilöt kuormittuisi liikaa.

Kantri täyttää 20 vuotta
Kyläfoorumin jälkeen juhlitaan Leader-ryhmä Kantri ry:n 20-vuotista taivalta kakkukahvien merkeissä.
Leader on kunnille tehokas rahoitusmalli, sillä siihen sijoitettu euro palaa hankkeiden kautta hyödyttämään kuntaa ja aluetta keskimäärin kuusinkertaisesti. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.
Kantri ry:llä on myös juhlavuoden kunniaksi avoimet ovet perjantaina 10.11. Ahlmanin päärakennuksessa Tampereella.

Lasten musapaja on kova juttu, mutta aikuisetkin tykkää soittaa Vahannan nuorisoseurantalon reenikämpällä!

Nyt kun Vahannan nuorisoseuran bänditila on jo valmis, Karosen Kimmo ehtii paremmin soittamaan bändissä ja vetämään lasten musapajaa.



perjantai 29. syyskuuta 2017

Maaseudun mielikuvat


Osallistuimme Maaseutuparlamenttiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Jättitapahtuma järjestettiin Leppävirralla Pohjois-Savossa ja se kokosi yhteen kaikkia maaseudusta kiinnostuneita aina yksittäisistä maaseudun asukkaista maaseutua työkseen kehittäviin, mediapersoonista kansanedustajiin, maaseutututkijoista yrittäjiin. Yhteensä koolla oli noin 800 henkeä, järjestäviä tahoja oli nelisenkymmentä ja vapaaehtoisia tapahtuman työntekijöitä noin 150. Maaseutuparlamentilla on omat, varsin informatiiviset sivut: http://www.maaseutuparlamentti.fi/maaseutuparlamentti

Ohjelma oli tiivis ja asiaa paljon. Itselleni jäi päällimmäiseksi mieleen tapahtumasta kolme asiaa. Ensinnäkin se valtava tsemppi kaikille maaseudun ihmisille. Elämä maaseudulla, kylissä ja kannonnokissa näyttää kaiken kaikkiaan valoisalta jatkossakin. Toisekseen tapahtumassa keskusteltiin paljon maaseudun mielikuvista ja miten ne vaikuttavat kehitykseen ja kehittämiseen. Kolmas asia oli hyvinvointi, jonka itse koen suurena maaseudun mahdollisuutena, ja josta olen aiemminkin kirjoittanut. Palaan tähän asiaan vielä myöhemmin, mutta nyt hieman pohdiskelua mielikuvista.

Lauantaina aamupäivällä seurattiin keskustelua maaseudun mielikuvista, jossa mukana olivat tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, kunnanjohtaja Tytti Määttä, Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko, kolumnisti Tuomas Enbuske, tubettaja Reetta Harjunen sekä MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

Mielikuvakeskustelua moderoi toimittaja Annika Damström

Huomasin nyökytteleväni useimmiten Määtän argumenteille. Hän on kirjoittanut keskustelun pohjalta blogikirjoituksen, joka löytyy täältä: http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242411-paritusta-uhkapeleja-ja-huumeita-mita-maaseutu-oikeasti-kaipaa

Yksi keskustelussa pohdittu asia oli median rooli siinä, millaisia mielikuvia suurelle yleisölle maaseudusta muodostuu. Kaupunkilehtien uutisointi on usein valitettavan negatiivista: puhutaan paljon kuolevista kylistä ja autioituvasta maaseudusta. Mielikuvat ovat myös valitettavan usein jämähtäneet jonnekin heinäseipäiden aikoihin, tai se saattaa olla hyvin kapea. Useamman kerran olen itse törmännyt ihan koulutettujen ihmisten taholta käsitykseen, että maaseutu ja maatalous ovat kutakuinkin sama asia. Erityisesti silloin, kun hajarakentamisasia mylläsi Tampereen seutukunnassa, saatiin olla selittämässä korkeassa asemassa oleville viranhaltijoille, että maaseutuyrittäjyys käsittää myös mm. matkailua, elintarvikkeiden jatkojalostusta, erilaista käsityöläisyyttä, muihin kuin tuotantoeläimiin liittyvää yrittäjyyttä – kaikenlaista, mihin tarvitaan maaseutuympäristöä syystä tai toisesta.

Toisaalta positiivinen uutisointi on sitä, että esitellään maaseudulla sijaitsevia erikoisuuksia, jotka usein ovat jotenkin hassuja tai hulluja – erityisen usein näihin törmää kympin uutisten loppukevennyksissä. Nykyaikaisen maaseudun tavallisesta elämästä – kuten yhteisöllisyydestä ja innovatiivisista yrityksistä – uutisoivat usein maaseutumediat, joiden kohderyhmää on varmaankin enimmäkseen maaseutuväestö.

Suunnilleen tässä kohtaa Enbuske, joka odotetusti oli kommenteissaan hyvin maaseutuvastainen, esitti ehkä ainoan järkevän asiansa: hän totesi, että uutinen kertoo asiasta, joka poikkeaa tavanomaisesta. Näin ollen voi kärjistäen sanoa, että hyvässä maailmassa uutiset ovat huonoja ja huonossa maailmassa hyviä. Onko siis maaseudun ongelma tässä kohtaa se, että hyvinvointivaltiossa jostain ne huonot uutiset on revittävä?

Tärkeä keskustelussa esille noussut pointti oli kuitenkin se, että nykyisen sosiaalisen median ynnä muun digilisaation aikana jokainen meistä, joka twiittaa, fasettaa, bloggaa tai vloggaa, tuottaa uutisia ja mediasisältöä ja näin ollen vaikuttaa myös mielikuvien rakentumiseen. Tämä kannattaa pitää mielessä ja kantaa maaseudun lippua kaikissa kanavissa!

Samalla pitäisi kuitenkin muistaa jättää ylimääräinen romantisointi pois ja perustaa maaseudusta viestiminen realismille. Emme kai halua, että maaseudulle tulijat ovat liiallisen vaaleanpunaisen hattarahötön vallassa ja ehkä pettyvät karvaasti, jos ei maaseudun arki vastaakaan odotuksia. Näitäkin tarinoitakin kuulee. Joten tyytykäämme vaaleanvihreään sammalenpehmeyteen!

Ehkä maatilan pihalla kanoinensa vapaana tallustava kukko ei parhaiten edistä mielikuvia nykymaaseudusta. Tämä komea tapaus laumoineen oli silti maaseuturetkellämme kuvatuin tyyppi. Maaseutuparlamentissa järjestettiin perjantaina kymmeniä erilaisia retkiä.

Useampaan otteeseen viikonlopun aikana tuotiin myös esille kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu ja kuinka siitä vihdoin ja viimein tulisi luopua. Suomi on kokonaisuus erilaisia ympäristöjä, ja siinä missä maaseutualueet ovat hyvin erilaisia – esimerkiksi Lappi ja saaristo - myös kaupunkiseudut ovat erilaisia. Mukaan mahtuu maaseutukaupunkeja ja kaupunkikyliä. Kaikkia tarvitaan, maaseutu tulee toimimaan ympäristönä myös tulevaisuuden toiminnalle, esimerkiksi kiertotaloudelle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Peukku uusille mielikuville, jotka perustuvat alueiden vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin!

Ja tähän jälkipalaksi sopiikin erinomaisesti Maaseudun tulevaisuuden juttu tältä viikolta: ”Kolumnistit lyövät maaseutua väärin mielikuvin – tilastotieto kertoo menestyvistä maakunnista”. Jutussa kommentteja myös Maaseutuparlamentin keskustelussa mukana olleilta Hyyryläiseltä ja Kataja-Rahkolta. Lue juttu tästä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/kolumnistit-ly%C3%B6v%C3%A4t-maaseutua-v%C3%A4%C3%A4rin-mielikuvin-tilastotieto-kertoo-menestyvist%C3%A4-maakunnista-1.207214


Anna Kulmakorpi

tiistai 26. syyskuuta 2017

Juhlatalo Kumpula tarjoaa tunnelmalliset juhlat

Terveisiä Saarikylien Kumpulasta, Kangasalan kylien tapaamisesta!
Juhlatalo Kumpula on vanha nuorisoseurantalo, joka on siirretty Kangasalan Saarikyliin vuonna 1935 Liuksialan puolelta. Tunnelmallinen hirsirakennus tarjoaa puitteet erilaisten juhlien järjestämiseen.
- Täällä on vietetty monet häät ja synttärit - on muistotilaisuuksiakin järjestetty, Saarikylien Nuorisoseuran puheenjohtaja Leena Tiitola kertoo.

112-vuotiaan Nuorisoseuran toiminta on kesäpainoitteista. Kohokohta on viikko juhannuksen jälkeen järjestettävä kesäviikonloppu. Tapahtumakokonaisuus sisältää launataina ohjelmalliset iltamat ja tanssia sekä sunnuntaina urheilupäivän.

-  Meillä on myös Kesäkirkko, siivoustalkoot, muutamia konsertteja, puurojuhlat, heat-kuntojumppia, Tiitola jatkaa.

Juhlataloon sopii 100-150 henkilöä juhlan luonteesta riippuen.
Lisätietoa talosta: http://www.saarikylat.fi/kumpula/juhlatalo.htm

Hauska kyltti tervehti Kumpulan sisäänkäynnissä.

Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi poseeraa Kumpulan pihassa.

Saarikylien Nuorisoseuran puheenjohtaja Leena Tiitola äänessä.

Pääsalin lavalla on upeaa vanhanajan taidetta.

Mikä on yhdistyksesi tarina?


Hyvä tarina yhdistää ja kiinnostaa. Nykyisin tuotteita ja palveluita tarinallistetaan voitontavoittelumielessä. Miksei yhdistystoimintaakin voisi tarinallistaa.
- Kun yhdistyksellä on hyvä tarina, sen kokee herkemmin omakseen ja uusia jäseniä on helpompi saada. Tarinat luovat osaltaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, kulttuuri- ja viestintäalan yrittäjä sekä hauholainen kyläpäällikkö Jouni Lehtonen kertoo.

Lehtonen kertoo tarinoiden voimasta ja siitä miten niiden kautta saadaan elinvoimaa kylille 3.10. Kestävä kylä -teemaillassa, Ahlmannilla Tampereella (Hallilantie 24). 
Kaikille avoimen ja maksuttoman tilaisuuden järjestää Kantrin kyläaktivaattori -hanke. 
Tilaisuudessa kylätoiminnan kestävästä kehityksestä kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Lisätietoa Linkorannan esityksestä: http://kantrinkylablogi.blogspot.fi/2017/09/onko-kylasi-kestavalla-pohjalla.html

Klo 17.30 alkavaa kahvitusta varten ilmoittautumiset 26.9. osoitteeseen: anna.kulmakorpi@kantriry.fi
Lisätietoa tilaisuudesta: www.kantriry.fi/kylaaktivaattori

Jouni Lehtonen
Jouni Lehtonen on myös kotiseutuharrastaja ja maaseudun kehittäjä, joka on erikoistunut historiallisten teemaretkien järjestämiseen. 
- Kerron tarinoiden antamasta lisäarvosta ja niiden hyödyntämisestä yhdistystoiminnassa omien kokemusten kautta. Tänä päivänä ihmisiä kiinnostaa nostalgia, historia ja perinteet. Henkilötarinat ovat myös hyvin kiinnostavia.

Lehtonen on ollut aktiivisesti mukana Hauhon kesäteatteritoiminnassa ja sitä kautta rakentamassa Niskavuori-tarinan kautta tarinoiden Hauhoa. Tällä hetkellä hän on mukana tekemässä Hauhon pitäjänhistorian kolmatta osaa. 
Kun paketoidaan historia tutkittuun muotoon, sitä voi hyväksikäyttää muun muassa matkailussa. Matkailussa tarinoiden hyödyntäminen voisi olla kuitenkin vielä paljon vahvempaa, Lehtonen päättää.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Onko kyläsi kestävällä pohjalla?

3.10. klo 18 Kestävä kylä -teemailta Ahlmannilla, Tampereella.

Monesti perustellaan, ettei maalla asuminen ole ympäristöystävällistä, koska maaseudulla hiilijalanjälki on korkeampi kuin kaupungissa. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta haluaa haastaa ajatusta.
- Kylillä toimiminen on usein varsin resurssitehokasta ja siinä on hyvin paljon samoja elementtejä kuin kestävän kehityksen periaatteissa. Yleistäen voidaan sanoa, että kylätoiminta on kestävää kehitystä – kyläläiset eivät vaan sitä itse välttämättä tule ajatelleeksi, Linkoranta sanoo.

Kestävän kehityksen mukainen kylätoiminta voi tarkoittaa Linkorannan mukaan muun muassa kylätalon järkeviä energiaratkaisuja, yhteisten tapahtumien järjestämistä ja perinteen tallentamista.
-  Aktiiviset kylät toimivat usein itsenäisesti. Ei oleteta kunnan tai jonkun ulkopuolisen tahon kehittävän kylää, vaan tehdään se itse. Palveluiden ja yhteisöllisyyden väheneminen tai puute rahasta pakottaa kylät kehittymään ja tekemään usein asiat juuri maalaisjärkeä käyttäen.

Linkoranta tietää, että herkästi ajatellaan kestävän kehityksen olevan jotain korkealentoista, arjen ulkopuolella olevaa.
- Kestävä kehitys on kuitenkin hyvin arkista. Sen toimin turvataan nykyisille ja tuleville kyläläisille hyvän elämän mahdollisuus.

Ilmastonmuutos pistää vähitellen niin kunnat kuin rahoittajatahotkin pohtimaan ympäristöasioita entistä vakavammin.
- Kestävän kylätoiminnan ymmärtämisestä on apua yhteisöllisyyden vahvistamisen ja järkevän rahankäytön lisäksi muun muassa rahoituksenhaussa, yhteistyössä eri toimijoiden kesken sekä vaikka mediahuomion saannissa.

Tauno Linkoranta tuo esiin tiistaina 3.10. klo 18 Kestävä kylä -teemaillassa kylissä toimivaa kestävää kehitystä konkreettisin esimerkein. Tampereen Ahlmannilla (Hallilantie 24) järjestettävässä tilaisuudessa mietitään myös tapoja kestävän kehityksen vahvistamiseksi.

Myös kulttuuri on kestävää kylätoimintaa. Linkorannan lisäksi kuullaan kotiseutuharrastaja Jouni Lehtosen ajatuksia otsikolla "Pakinointia paikalliskulttuurista - Tarinoista elämyksiä ja elinvoimaa kylille".

Kahvitus klo 17.30 alkaen. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Tilaisuuden järjestää Kantrin kyläaktivaattori-hanke.

Ilmoittautumiset 26.9. mennessä: anna.kulmakorpi@kantriry.fi tai p. 040 487 5848.

Lisätietoa tilaisuudesta: www.kantriry.fi/kylaaktivaattori

Tauno Linkoranta.