torstai 29. joulukuuta 2016

Kylälehti tiedotuskanavana


Nokian Tottijärvellä kylälehti on pitänyt pintansa. 

Kylälehden arvo on mittava tiedotuksen lisäksi kotiseututyön vaalijana ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.

Tottijärvi-Seura on julkaissut sitä vuodesta 1989. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Lehdestä löytyy muun muassa ajantasainen palvelu- ja vapaa-ajan hakemisto, haastatteluja kyläläisistä, Tottijärven koulun, seurakunnan, kaupungin ja alueen yhdistysten omat sivut.

2/2016-lehden teemana on kulttuuri. Tottijärvellä on vuosien saatossa syntynyt, kasvanut, asunut ja vieraillut iso joukko taiteilijoita ja kirjailijoita - aina Elias Lönnrotista lähtien. Lehdessä esitellään Tottijärvellä asunut taidemaalari Totte Mannes, kirjailija Mirka Alfreds-Välimäki (http://aitikirjailija.blogspot.fi/), yksi kylälehden perustajista, kirjailija Pertti Laine, kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri ja savitaiteilija Terttu Pelvola.

Erityismaininnan ansaitsee Tottijärvi-Seuran myöntämä 100 euron vauvaraha uusille tottijärveläisille. Vauvat esitellään lehdessä.

Ja jotta tottijärveläisen tunnistaa, myy yhdistys monenlaisia Tottijärvi-tuotteita: http://www.nokiankylat.com/tottijarvi/tuotteet.html


Kantri ry:n puheenjohtaja Tintti Honkiniemi - hänkin tottijärveläinen - esittelee lehdessä Kantrin toimintaa.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Mennyttä ja tulevaa

Vuosi vaihtuu pian uuteen, ja samalla Kyläaktivaattorin työrupeama on puolivälissä. Onkin ajankohtaista pitää pieni tuumaustauko ja tarkastella hankkeen toimintaa tähän mennessä: mitä on saavutettu ja mihin tulisi toisena toimintavuonna keskittyä.

Aktiivisuus ja viestintä pinnalla


Vuoden mittaan olen yksin tai yhdessä Viljan kanssa vieraillut 25 kylässä, joko paikallisen yhdistyksen kokouksessa, kylätapaamisessa tai vastaavassa tilaisuudessa. Näissä tilaisuuksissa olen kertonut Kyläaktivaattorin palveluista, mutta pyrkinyt aina myös herättämään keskustelua jostain kylän tai yhdistyksen ajankohtaisesta asiasta – toisinaan tätä on minulta toivottu myös etukäteen.

Yleisin esiin noussut aihe on ollut ihmisten aktiivisuus, eli miten voitaisiin saada lisää ja uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan. Seuraavaksi yleisin puheenaihe on tiedotus: miten sitä voisi tehostaa ilman, että kustannuksia tai työtä tulee kovin paljon lisää. Tässä yhteydessä on pohdittu mm. somen käyttöä yhdistyksen toiminnassa, sen plussia ja miinuksia.

Yhdistysten avustaminen ja yhteistyön edistäminen


Kymmentä yhdistystä on avustettu niiden omien tarpeiden mukaan. Eniten kyläaktivaattorin apua on pyydetty kotisivujen uusimiseen tai kokonaan uusien tekemiseen. Some-asioissa on avustettu ja varainhankinnan osalta annettu neuvoja ja vinkkejä. Yhdistyskäytäntöjä on kerrattu muutaman yhdistyksen kanssa, ja olinpa mukana myös yhden uuden yhdistyksen synnyttämisessä, kun Teiskon kylätaloyhdistys perustettiin syksyllä.

Olen koko hankkeen ajan maksutta yhdistysten käytettävissä, jos ne kaipaavat apua johonkin – ottakaa siis rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, kuinka voisin olla avuksi.

Yhteistyötilaisuuksia on järjestetty - yleensä yhteistyössä jonkun yhdistyksen, kunnan tms. kanssa – yhdeksän, lisäksi on osallistuttu yhdeksään muiden järjestämään kokoontumiseen. Vastaavia tilaisuuksia tullaan ensi vuonna järjestämään niissä kunnissa, joissa niitä ei vielä ole ollut. Mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksien järjestämisessä pyritään yhteistyöhön, kuten tähänkin asti.

Mitä näillä yhteistyötilaisuuksilla tavoitellaan? Joissain asioissa kylien on hyvä tehdä yhteistyötä tai ainakin vaihtaa tietoa. Kynnys yhteydenottoon madaltuu, kun muiden kylien edustajat ovat tulleet tutuksi vaikkapa kylätapaamisissa. Olen myös huomannut, että kylille on hyvin tärkeää saada kertoa muille omasta kylästään ja toiminnastaan, sen haasteista ja onnistumisista. Kylien verkosto voi siten toimia myös jonkinlaisena vertaistukiryhmänä. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus käsitellä ajankohtaisia asioita ja mukaan pyritään kuulumisten vaihdon lisäksi saamaan myös jotain hyödykästä ja asiapitoista ohjelmaa.

Tietoa ja työkaluja


Kyliä ja yhdistyksiä hyödyttävän tiedon välittäminen on oleellinen osa kyläaktivaattorin toimenkuvaa. Vuonna 2016 järjestettiin viisi koulutusta tai teemapäivää. Viestintäasioiden lisäksi olen pyrkinyt saamaan yhdistyksille apuja aktivointiin – yhdistystoimijoiden omaa jaksamista unohtamatta. Keväällä järjestetyssä Virtaa tekemiseen-työpajassa etsittiin omia vahvuuksia kuvanteon keinoin. Värien maailmassa moni syventyi pohtimaan omaa rooliaan yhdistyksessä ja oivalluksiakin syntyi!

Kyläfoorumissa pureuduttiin innostumiseen ja innostamiseen, joka liittyy oleellisesti aktivoitumiseen. Aktivointiteeman parissa tullaan varmasti jatkamaan myös ensi vuonna. Pyrkimys on aina kohti konkretiaa, joten todennäköisesti hyödynnetään jotain työpajamenetelmiä asian käsittelyssä. Viestintäkoulutus toistetaan. Sitä hieman kehitetään viime kerrasta, mutta some, tapahtumamarkkinointi ja paikallislehdet ovat ainakin aiheina. Yhdistyskäytäntöihin tullaan pureutumaan keväällä – ajatuksena on, että kevätkokouksissa mahdollisesti - ja toivottavasti - hallituksiin ja toimikuntiin valitut uudet ihmiset saisivat hyvän tietopaketin.

Teemapäivä kylätalojen pihoista sekä koko Kantrin puolesta pidetty hanketyöpaja järjestettiin toiveiden perusteella. Toiveita ehtii vielä esittää!

Kyläaktivaattorin fiiliksiä


Kun muistelen nyt vuotta 2016, niin parhaiten näin subjektiivisesti katsoen ovat tietysti jääneet mieleen vierailut kylillä ja yhteistyötilaisuudet. Kylät, joissa pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa ja tapaamaan mukavia ihmisiä, mm. Ania Pirkkalassa, Sorva Nokialla ja Eräjärvi Orivedellä. Västilän Voiman talo on yksi komeimpia seurantaloja, jossa olen koskaan vieraillut. Sitten on tuttuja paikkoja, joiden tunnelmasta olen päässyt nauttimaan – yksi tällainen on Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry:n Keson kylätalo. Samoin Kaanaan kylien päivä oli pimeän syksyn ehdoton valopilkku!

Muita vuonna 2016 pinnalla olleita asioita on mm. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin siivouskampanja. Joissain paikoissa tämä on saanut ihmisiä aktivoitumaan, kun on päätettykin vielä elvyttää lakkautusuhan alla oleva paikallinen yhdistys. Kyläkoulujen lakkautukset ovat nostaneet päätään, mutta ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että kylät saavat heille niin tärkeät koulunsa pitää. Ja saattaapa jotain uusia avauksiakin lähikoulu-monitoimitalo-aiheen tiimoilta olla työn alla.

Rentouttavaa joulua ja aktiivista vuotta 2017!


Ennen kuin aletaan täydellä teholla uuden vuoden puuhat, on aika hengähtää ja rauhoittua – tulee se joulu vähemmälläkin hosumisella! Tämä on ollut mottoni jo monta vuotta. Ilmoittautumisia vuoden ensimmäiseen tilaisuuteemme eli Maaseutuasumisen teemailtaan 18.1. saa kuitenkin laittaa tulemaan jo joulunpyhinäkin ;).



Jouluterveisin, Anna Kulmakorpi


Pixabay


maanantai 12. joulukuuta 2016

Edistys ja kehitys edellyttävät innostumista

Innostuksen liekki syttyy jokaisen omassa sisimmässä, mutta yhdessä toimien liekistä kasvaa roihu, innostuksesta eteenpäin vievä voima, innostaja, kouluttaja ja kirjoittaja Anita Mäntynen-Hakem kertoo Kantrin kyläaktivaattori-hankkeen järjestämässä kyläfoorumissa.

Kyläfoorumissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten yhdistystoiminta voisi olla aktiivisempaa, miten innostaa sekä miten saada voimaa muiden innostamisesta ja innostumisesta.

Mäntynen-Hakemin mukaan innostamisessa kaikki alkaa peilistä.
-          Jotta muutos on mahdollista, ensimmäinen iloinen taistelu on käytävä peilin ääressä. Olenko itse innostaja vai ankeuttaja? Kaikkien sisimmästä löytyy mielensäpahoittajia, mutta mitä vähemmän annamme sille valtaa, sitä parempi meininki meillä on. Filosofi Vernon Howardin mukaan on virhe ajatella, että on myöhäistä muuttaa vanhoja huonoksi osoittautuneita tapoja ja tottumuksia. Jos napsautat huoneeseen valon päälle, sillä ei ole väliä kuinka kauan huoneessa on ollut pimeää. Valo valaisee joka tapauksessa.

Miksi kannattaa innostua?
-          Innostus on edellytys oppimiselle, uuden syntymiselle ja luomiselle. Työelämän tutkija ja Tampereen yliopiston dosentti Anu Järvensivu on todennut, että innostunut ihminen on myös tehokas ja hyvinvoiva, mukava työkaverikin. Kaikenlainen luovuus, edistys ja kehitys edellyttävät ihmisten innostumista. Innostus kantaa pitkälle eteenpäin, ja innostuksen tunteen haluaa kokea uudelleen.
Mäntynen-Hakem toivoo, että ihmiset nauttisivat myös matkasta, eivätkä vain päämäärästä.
-          Nalle Puh on sanonut hienosti: ”parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa.”

Anita Mäntynen-Hakem

Arvokeskustelu tärkeää

-          Miksi yhdistys on olemassa? Minkä asioiden eteen yhdistys toimii? Näitä kysymyksiä on hyvä käydä läpi yhdistyksen johtokunnan kesken tietyin väliajoin, Anita Mäntynen-Hakem muistuttaa.

Innostamisen metodologiaan liittyy myös todellisuuden analysointia.
-          Katsotaan reilusti peiliin ja mietitään mikä tilanne on. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi asioita tulee suunnitella: miettiä mitä tehdään ja milloin tehdään. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja vision hahmottaminen on ensisijaista. Kun päämäärä on tiedossa, mietitään resursseja ja työnjakoa.
Innostaminen ja työn merkityksellisyys kulkevat käsi kädessä. Sosiokulttuurinen innostaminen on tapa ajatella ja kohdata ihmisiä.

-          Sosiokulttuurisen innostamisen tuloksena ihmiset kasvavat yhdistyksessä aktiivisiksi toimijoiksi osallistumisen myötä.

Kyläfoorumissa Ahlmanilla.

Positiivinen juoruilu kunniaan

Jäsenten sisäinen motivaatio yhdistystoiminnassa on valtavan tärkeä asia. Motivaatioon vaikuttaa muun muassa luottamus ja tunne vapaudesta.
-          Vapaaehtoisella tulee olla syvä vapauden tuntemus ja tunne siitä, että työ on omaehtoista toimintaa, eikä pakkopullaa. Myös tunne siitä, että ”minä osaan ja minä kykenen”, saa onnistumisen kokemuksia, Mäntynen-Hakem muistuttaa.

Jokainen voi olla innostaja omalla esimerkillä ja käyttäytymisellä.
-          Hyvä innostaja uskoo ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiin. Hän on aidosti läsnä ja kannustaa painostamatta.

Yhdistyksissä on paljon osaamista, joka kannattaa kartoittaa.
-          Kirjanpitoa työkseen tekevä henkilö ei välttämättä jaksa eikä halua enää työajan jälkeen hoitaa seuran kirjanpitoa. Kirjanpitoa työkseen tekevä ihminen on kuitenkin kullankallis osaaja ja mentori toiselle johtokunnan jäsenelle, joka haluaa oppia tekemään kirjanpitoa. Seuratoiminta onkin monille oiva mahdollisuus opetella jotain erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi nuorille seuratoiminta voi antaa hyvinkin tärkeää kokemusta työelämää ajatellen, Mäntynen-Hakem tiivistää kyläfoorumissa esiin tulleita ajatuksia.

Innostaminen on tärkeää eri elämänalueilla.
-          Puhutaan toisista hyvää päin naamaa ja selän takana. Nostetaan positiivinen juoruilu kunniaan, Mäntynen-Hakem tiivistää.

Kantrin kyläaktivaattori -hanke järjesti "Innostava kyläfoorumi" -tilaisuuden 26.11.2016, jossa Anita Mäntynen-Hakem oli luennoimassa.


Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy

torstai 10. marraskuuta 2016

Parkkuun Seurahuoneella voi myös saunoa

Maaseudun seuratalot ovat suosittuja juhlapaikkoja. Samalla kun kävimme  kyläaktivaattori Annan kanssa Parkkuun kyläyhdistyksen kokouksessa, tutustuimme yhdistyksen ylläpitämiin kylätaloihin.

Parkkuun seurahuone valmistui kymmenen vuotta sitten. Ennen Ylöjärveen liittymistä Kurun kunta kuului Leader-ryhmä PoKon alueeseen, nykyisin Kantriin. PoKo ry tuki rahallisesti Seurahuoneen rakentamista.

Seurahuone on loistava paikka parinkymmenen henkilön juhliin. Isosta takallisesta juhlatilasta löytyy myös keittiötilat. Eteisessä on sisävessat. Kokonaisuuden kruunaavat saunatilat. Harvassa kylätalossa voi saunoa juhlinnan kera ja vielä jäädä yöksikin. Parkkuussa voi.

Isompiin juhliin samassa pihapiirissä on 300 henkilöä vetävä Seuratalo. Miljöössä on myös urheilukenttä ja Parkkuun kyläyhdistys onkin kotiseututyön lisäksi aktiivinen liikuttaja. Aikuisten ja lasten salibandyvuoroja on viikottain.

Lisätietoa löytyy täältä: http://www.parkkuu.fi/Seuratalo.html

Seurahuoneen salista.


Parkkuun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Aalto esitteli saunatiloja Anna Kulmakorvelle.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Innostaen lisää jäseniä yhdistystoimintaan


Yhdistystoiminta avartaa maailmankatsomusta. Vaikuttaminen ja hyvät, usein poikkitieteelliset ystävyyssuhteet, ovat tärkeitä. Hyvät kokemukset saavat järjestöaktiivin puhkeamaan kukkaan ja jatkamaan yhdistyksen eteen toimimista.

Innostuminen ja innostaminen ovat yhdistystoiminnassa tärkeitä voimavaroja.
-          Oikeastaan ne ovat koko hyvän yhdistystoiminnan ydin. Kaikki alkaa oman itsensä arvioimisesta ja siitä miten suhtautuu ihmisiin ja uusiin ideoihin. Tuotko iloa ympärillesi?, Innostuksesta ja innostamisesta voimaa yhdistystoimintaan tilaisuuden lauantaina 26.11. Tampereen Ahlmannilla pitävä kouluttaja Anita Mäntynen-Hakem kysyy.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa käydään käytännön esimerkein läpi muissa yhdistyksissä hyvin toimivia tapoja ja käytäntöjä.

Mäntynen-Hakem on ollut koko ikänsä mukana erilaisessa yhdistystoiminnassa.
-          Innostamista ja innostumista mietitään valitettavan vähän yhdistystoiminnassa. Jokaisella yhdistyksellä on kuitenkin mahdollisuus toimia innostavasti ja siten saada uusia jäseniä. Paras tulos on sellainen yhdistys, jossa ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi osallistumisen myötä.

Tervetuloa innostavaan kyläfoorumiin

Innostuksesta ja innostamisesta voimaa yhdistystoimintaan
la 26.11.2016 klo 12-15
Ahlmannin kartanolle, kokoustila Murulaan (os. Hallilantie 24, Tampere)

Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 15.11. mennessä Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorvelle: anna.kulmakorpi@kantriry.fi / p. 040 487 5848

Lisätietoa luennoitsija Anita Mäntynen-Hakemista: http://onnistus.net/anita/

Teksti Vilja Pylsy, kuva ©maaseutuverkosto, Jyrki Vesa. 


torstai 3. marraskuuta 2016

Hyvinvointi kylätoiminnan ytimessä

Hyvinvointi on ajan sana. Siitä puhutaan, kirjoitetaan ja uutisoidaan paljon, asian eri kanteilta. Kun vuoden alussa aloitin kyläaktivaattorina, minua haastateltiin Ylöjärven Uutisiin. Toimittajan kiperien kysymysten kautta minulle kirkastui itsellenikin, mikä on kylätoiminnan ydin. Toimittaja halusi siis tietää, millainen on hyvä ja aktiivinen kylä. Vastasin, että sellainen, jossa sen asukkaat viihtyvät ja jossa heillä on hyvä olla.

Kun ajatusta pyörittelee pidemmälle, tulee helposti siihen lopputulokseen, että aika lailla kaikki kylässä tehtävä tähtää hyvinvointiin. Kyläyhdistys toimiessaan asukkaiden elinolojen turvaamiseksi ja arjen sujuvoittamiseksi, urheiluseura järjestäessään liikuntamahdollisuuksia, nuorisoseura tarjotessaan kulttuuria, ja niin edelleen. Ne kaikki edistävät kyläläisten hyvinvointia suoraan tai välillisesti, vaikka hyvinvointi ei suoraan tavoitteena olisikaan.

Hyvinvointi kokemuksena


Hyvinvointi koostuu hyvin monenlaisista asioista, riippuen myös siitä, tarkastellaanko sitä yksilön näkökulmasta vai laajemmin. Osa hyvinvoinnin osatekijöistä on mitattavia (esim. toimeentulo), mutta osa on vain kokemuspohjaisia. Näin ollen myös kylien hyvinvoinnin vertailu on hankalaa, niillä kun on kaikilla omanlaisensa sijainti, ympäristö ja ihmiset. Kylissä voi olla myös hyvin erilaiset tarpeet – jossain voidaan ihan mukavasti ilman koulua tai kylätaloa, jos koulu on kuitenkin kohtuullisen matkan tai yhteyksien päässä, ja yhdessä on opittu toimimaan ilman erillistä, omaa kokoontumistilaa tilaa. Ja niinhän sitä sanotaan, että hevoseton on huoleton: kylätalon ylläpitämisessä on iso työ ja rahaakin se vaatii. Toki monessa kylässä kylätalo on tuikitärkeä kohtaamispaikka ja ahkerassa käytössä ympäri vuoden.

Kyläläisten yhteistoiminnan ja yhdistystoiminnan ytimessä on yhteisöllisyys, joka tuottaa sosiaalista hyvinvointia. Yhteisöllisyys löytää uusia muotoja koko ajan (vrt. some ja erilaiset alakulttuurit), mutta kylätoiminnan pitkät perinteet ja tuttu toimintapa naapurin mummon ja kylän lasten perään katsomisessa sekä naapuriavussa on selvä vahvuus - myös tulevaisuudessa!


Elämyksiä meille ja muille


Toinen muodikas sana on elämys. Maaseudulla on valtavan paljon asioita, jotka tuottavat elämyksiä. Luonto ja metsä, eläimet, hiljaisuus, sauna, pimeys, järvi. Muun muassa nämä voivat olla itsessään elämyksiä, tai ne voivat mahdollistaa niitä – pimeässä näkyvät tähdet ja revontulet paljon paremmin kuin kaupungin valosaasteen keskellä. Elämykset tuottavat kokijalleen hyvää oloa, herättävät tunteita ja antavat uusia kokemuksia. Ja ne taas tuottavat hyvinvointia. Ja onhan hyvinvointia tuottaville luonto-, eläin ja maatila-avusteisille palveluille jo nimikin, green care, vihreä hoiva.


Maaseutumainen ympäristö on mahtava mahdollisuus myös yhdistyksille tuottaa elämyksiä ja hyvinvointia uusin ja uudestaan nousevin tavoin sekä asukkaille että kylässä vieraileville. Yhteiset sieni- ja luonnonyrttiretket, yhteisölliset saunat ja tarinoihin perustuvat kyläreitit mobiilipalveluina nostavat suosiotaan. Kylän liiketoimintaakin näistä voi rakentaa, vaikka työtä ja ennen kaikkea hyvää tiedotusta se varmasti vaatii. Mutta aika alkaa olla kypsä -  mikä voisi olla teidän kylänne elämyspalvelun peruskivi tai hyvinvoinnin lähteen pääsuoni?


Teksti ja kuva: Anna Kulmakorpi

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuudet

Kangasalan vesiosuuskunnat kokoontuivat syyskuussa tapaamaan toisiaan. Aloitteen tapaamiselle teki Markku Välimaa Majaalahden kylältä, ja kyläaktivaattori tarjosi tapaamiselle puitteet. Kokoontuminen osoittautuikin varsin hyödylliseksi ajatusten ja tiedon vaihdon foorumiksi. Kangasalla on 12 vesiosuuskuntaa, jotka ostavat vetensä Kangasalan Vesi -liikelaitokselta.

Kokoontumisessa oli mukana myös Vesa Arvonen Suomen vesiosuuskunnat ry:stä (SVOSK). Vesa on paitsi SVOSKin puheenjohtaja, vesiosuuskuntien asiantuntija myös työnsä puolesta. Hän alusti vesiosuuskuntien välisestä yhteistyöstä. Poimin tähän hyvin tiivistetysti pääkohdat kyseisestä alustuksesta.

©maaseutuverkosto, kuvaaja: Jyrki Vesa

 Yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet


Yhteistyön tavoitteita voivat olla mm. toimivuus, varmuus ja kustannustehokkuus. Resurssien vapauttaminen lienee yksi tärkeimmistä tavoitteista, sillä tekeviä käsipareja ei osuuskunnissakaan tätä nykyä liikaa ole. Yhteistyöllä voidaan tavoitella myös tehokkaampaa taloudenhoitoa, vaikkapa yhteisellä kirjanpidolla ja laskutuksen hoidolla. Hallinnon puolella voidaan ajatella yhdistettävän jäsenrekisterin ylläpitoa, viranomaisilmoitusten tekoa, dokumenttien hallintaa ja kokousjärjestelyjä. 

Myös tiedottamisessa ja toiminnan suunnittelussa voidaan hyötyä hakea yhteistyöstä. Tekniikan osalta mahdollisuudet lienevät selvimmät mm. vikapäivystys, huollot, korjaukset ja yhteishankinnat. Vesihuolto vaatii paljon tietotaitoa liittyen mm. vesihygieniaan ja varautumiseen. Siksi tarvitaan koulutusta, jota voidaan myös hankkia yhteisesti vesiosuuskuntien kesken.

Useita toteutusvaihtoehtoja


Yhteistyön toteuttamiseksi on useita vaihtoehtoja. Sulauttamalla eli vesiosuuskuntien talouden ja vastuuhenkilöiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa isomman kokonaisuuden etuja, kuten mahdollisuus työntekijän palkkaamiseen ja hallinnon jäsenten valitseminen isommasta joukosta. Kahden tai useamman osuuskunnan yhteiset ostopalvelut voivat tuoda kustannushyötyä ja toisaalta ne voivat yhdessä olla isompi ja sitä myöten kiinnostavampi asiakas palveluntarjoajalle.

Yksi yhteistyömalli voisi olla myös se, että yksi osuuskunta tuottaa palvelut muille esimerkiksi huollon, ylläpidon ja hallinnon osalta. Sama idea toteutuu myös yhtiömuotoisessa palveluiden hankinnassa: osuuskuntien yhteinen yritys tuottaa palvelut omistajaosuuskunnilleen ja ehkä myös muille. Vastaava systeemi voidaan toteuttaa mahdollisesti myös alueellisella yhdistyksellä.

SVOSK valvoo vesiosuuskuntien etuja ja tarjoaa neuvontaa ja palveluita


Puhtaan veden tulo ja likaisen meno ovat yksi elämisen perusasioista ja siten vesiosuuskuntien työ äärimmäisen tärkeää maaseutualueilla. Niistä kannattaa siis pitää huolta! Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry eli SVOSK on vesiosuuskuntien oma etu- ja palvelujärjestö. Edunvalvonnan lisäksi se tarjoaa jäsenilleen erilaisia palveluja ja neuvontaa sekä edistää osuuskuntien välistä yhteistyötä.

Jos olet mukana vesiosuuskuntatoiminnassa, ja SVOSK on sinulle uusi, kannattaa tutustua siihen osoitteessa http://www.svosk.fi.


Teksti: Anna Kulmakorpi

perjantai 14. lokakuuta 2016

Kokoontumisten viikko

Tällä viikolla on ollut useampi kokoontuminen, joista poimin tähän mielenkiintoisia ja hyödyllisiä juttuja.

Kaanaaseen tulossa kylien päivä 12.11.


Kaanaassa suunniteltiin maanantaina Kylien päivää. Teemana on Turvallisesti Teiskossa, joka jatkaa vuoden mittaan järjestettyjen erilaisten turvallisuusaiheisten tilaisuuksien sarjaa - alueen asukkaiden toimintakykyä on edistetty esimerkiksi SPR:n koulutuksilla ja itsepuolustuskurssilla. Kylien päivässä kerätään myös ajatuksia ja ideoita kylien turvallisuuteen liittyen ja paneudutaan kodin turvallisuuteen. Tämän tärkeän asian lisäksi päivässä on myös hieman kevyempää ohjelmaa, kuten linnunpönttötalkoiden loppukiri ja musiikkia. Paikallinen kuuluisuus Kormus esiintyy akustisesti ja illalla laulellaan karaokea. Lisätietoa on tulossa piakkoin: http://www.kaanaa.fi/


Kangasalan kylien tapaamisessa kunnan johtoa mukana


Tiistaina oli Kangasalan kylien tapaaminen Vehkäjärvellä, nuorisoseurantalo Touhulassa. Kangasalla kylät ovat jo pitkään kokoontuneet pari kertaa vuodessa niin, että edellisessä tapaamisessa sovitaan seuraavan ajankohta ja paikka on kiertävästi kylillä. Homma toimii hyvin.

Lähes 30 henkeä oli paikalla edustaen kahdeksaa eri kylää ja muita tahoja. Kangasalan kunnasta olimme saaneet vieraiksi kunnanjohtaja Oskari Auvisen, kehitysjohtaja Jarmo Kivinevan ja kunnanpuutarhuri Jari Järvisen. Tapaamisen aiheina olivat kumppanuus ja yhteistyö, ja keskustelu hyvin vilkasta. Konkreatian tasollekin onneksi päästiin, ja ainakin kunnan kesäkukat kylien hoitamana sovittiin ja hiihtolatujen ylläpitoon toivottiin selkeitä pelisääntöjä. Jo olemassa olevina yhteistyöesimerkkeinä nostettiin Lahdenkulman kentän hoito ja Kuohenmaan venepaikat.

Liisa Alanko kirjoitti Vehkajärven Sanomiin varsin kattavan jutun tapaamisesta, se kannattaa ehdottomasti lukea.

Ylöjärven kylien tapaamisessa kuultiin raakusta


Ylöjärven kylät kokoontuvat samaan tapaan kuin Kangasalla. Tällä kertaa oltiin Takamaalla, joskin hieman tavanomaista pienemmällä porukalla. Paikalle olivat kuitenkin saapuneet Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattori Ulla Helimo ja Ylöjärven kaupungin ympäristötarkastaja Erkka Hurtola. Kolmen helmen joet on raakun eli jokihelmisimpukan suojeluun keskittyvä hanke. Se toimii kolmella raakun asuttamalla joella Pirkanmaalla: Turkimusojalla, Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella. Jokien ja niiden varsien lisäksi raakun elinoloihin vaikuttavat merkittävästi myös valuma-alueet, ja siten asia koskettaa varsin laajaa aluetta ja myös suurta joukkoa ihmisiä. Itse en ennen tätä tilaisuutta tiennyt raakusta juuri mitään, mutta Ullan kertoman perusteella raakku sai kyllä sympatiani puolelleen. Toivotaan, että hankkeen myötä ihmiset saavat tietoa raakusta ja ottavat sen hyvinvoinnin asiakseen.

Tuttuun tapaan mukana olevat yhdistykset kertoivat tämän hetkisistä tapahtumistaan ja tekemisistään. Lisäksi Pirkan kylien kyläasiamies Marja Vehnämaa muistutteli Avoimet kylät-tapahtumasta 10.6.2017, joka on osa Suomi 100 -vuotta tapahtumaa. Takamaan kyläyhdistyksen erinomaisen tehokas vpj, rahastonhoitaja ja jokapaikanhöylä Eeva Erenius laati tapaamisesta tapansa mukaan muistion, joka on jaettu kylille sähköpostilla. Näin asioita jää muistiin ja myös poissaolleet saavat tiedon keskustelluista asioista.

Kyläaktivaattori esittäytyi kulttuuritoimijoille Pirkkalassa


Pirkkalan kulttuuritoimijoilla oli torstaina syystapaaminen ja sain luvan mennä kertomaan Kyläaktivaattori-hankkeesta kuulijoille. Paikalla olikin runsas osanotto, ja lyhyen puheenvuoroni lisäksi sain ilokseni vastata useampiin kysymyksiin, joten viestini vastaanotto oli hyvä. Mielenkiinnolla kuuntelin myös ensi vuodeksi suunnitteilla olevista kulttuuritapahtumista - jos edes osa ideoista toteutuu, pirkkalaisille on luvassa hieno juhlavuosi!

Kokoontuminen järjestettiin Pirkkalan Elokolossa, joka on matalan kynnyksen päihteetön kohtaamispaikka ja olohuone Suupankujalla, aivan Pirkkalan keskustan tuntumassa. Elokolon toiminnasta vastaa EHYT ry yhteistyössä Pirkkalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:n kanssa. Elokolossa voivat kokoontua myös muut pirkkalaiset yhteisöt.





Teksti: Anna Kulmakorpi


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lempäälän yhdistykset yhdessä

Taitokeskus Lempäälän vanhalla asemalla täyttyi yhdistysten edustajista, kun järjestimme yhteistyössä Lempäälän kehityksen kanssa Yhdistykset yhdessä-illan 28.9. Samalla tehtiin hankkeen tilaisuuksien yleisöennätys, sillä paikalle oli saapunut peräti 40 ihmistä edustaen yli 30 eri yhdistystä – vau! Tästä saamme osaltaan kiittää Lempäälän kehityksen kattavaa sähköpostilistaa sekä ihmisiä, jotka ovat ystävällisesti välittäneet kutsua eteenpäin.

Myllyrannasta vilkas tapahtumapuisto


Myllyrantaa on tänä, Lempäälä 150 -vuonna, kehitetty Lempäälän Kehitys Oy:n Leader-rahoitteisen Koe ja viihdy rannassa -hankkeen avulla. Yhteysjohtaja Elina Kivi ja hanketyöntekijä, kesämylläri Anu Kettula esittelivät tapahtumapuistoon hankittuja puitteita sekä kesän mittaan siellä järjestettyjä tapahtumia. Palautteet perusteella puiston kehittäminen on ollut erittäin tervetullutta ja tarpeellista. Tapahtumat ovat keränneet hyvin eri ikäistä yleisöä ja niitä toivottiin jatkossa vielä lisää. Useimmat tapahtumat ovat olleet yhdistysten järjestämiä, usein yhteistyössä useamman yhdistyksen kesken, joten suuri kiitos tapahtumapuiston vireydestä kuuluu niille.

Tapahtumien tiedottamiseen toivottiin lisää, sekä ratkaisuja pysäköintiin. Myllyrannan läheisyydessä on paljon asuintaloja, joille pihoihin kulku on ajoittain hankaloitunut puistossa järjestettyjen tapahtumien aikana ja siihen ollaankin jo laatimassa tarkempaa ohjeistusta tapahtumajärjestäjille. Pysäköintiasia nousi esille myös tilaisuudessa. Samoin esitettiin erinomainen idea tarinallistamisesta: alueen historiasta, nimistä ja vaiheista voitaisiin nostaa tapahtumia esille ja vaikkapa infotauluihin ja näin edelleen lisätä alueen kiinnostavuutta.

Tapahtumapuiston kehittäminen siis jatkuu. Puiston käyttäminen tapahtumapaikkana puitteineen (esiintymislava, teltta ym.) on yhdistyksille maksutonta.

Lempäälän kehitys Oy:n yhteysjohtaja Elina Kivi ja Koe ja viihdy rannassa -hankkeen työntekijä Anu Kettula. 

Anu Kettulalla on puhujakaartin hienoin titteli: kesämylläri.


Juhlavuodesta toiseen


Lempäälän kunnan kulttuuri- ja kirjastojohtaja Sarri Nykänen antoi napakan infon Suomi 100-juhlavuodesta. Lempäälässä juhlavuoden tapahtumat ovat vielä suurelta osin lukkoon lyömättä, joten yhdistysten yhteistyö tapahtumien osalta on erittäin tervetullutta. Kulttuuripalvelut kutsuvat yhdistyksiä koolle vielä myöhemmin syksyllä suunnittelemaan tulevaa juhlavuotta.



Infoa rahoituksesta ja kyläaktivaattorista


Kari Kylkilahti kertoi Kantrin rahoitusmahdollisuuksista, keskittyen tämän ohjelmakauden uusiin asioihin ja muutoksiin. Me – Anna ja Vilja – puolestamme esittelimme lyhyesti Kyläaktivaattorin yhteistyömahdollisuuksista yhdistyksille. Lisäksi kommenteissa nousi esiin Lempäälän kunnan erikoisuudet: kannustinpalkkio ulkopuolista rahoitusta hakeneille sekä omatoimiraha.

Omatoimiraha sekä Nuoriso-Leader kannattaa pitää mielessä ensi vuotta suunniteltaessa, jos juhlavuoden tapahtumin tarvitaan rahoitusta.

Kantrin henkilöstöä ja yhdistysihmisiä. Taustalla seisova hahmo oli Taitokeskuksen näyttelyrekvisiittaa :D

Tiedottaminen puhuttaa

Keskustelu tilaisuuden loppupuolella oli melko maltillista. Eniten kommentteja kirvoitti tiedotus. Kysymykseen, miten yhdistykset haluavat tietoa, paikallislehti todettiin edelleen toimivaksi tiedonvälittäjäksi. Sosiaalisesta mediasta ja kaikesta muusta sähköisestä viestinnästä huolimatta myös perinteisten ilmoitustaulujen ja paperitiedotteiden tärkeydestä ja edullisuudesta muistuteltiin. Ristinmäen omakotiyhdistys kertoikin hiljattain uusineensa alueelleen kolme ilmoitustaulua omatoimirahan avulla. Kaikkiaan tiedotuksesta todettiin, että se on haastava laji, ja kaikista mahdollisista nykyisistä tiedotuskanavista huolimattakin aina löytyy joku, jota ei tavoiteta. Sekin täytynee vain hyväksyä.

Tilaisuudesta jäi meille järjestäjille hyvät tunnelmat – ihmiset vaikuttivat tyytyväisiltä oloonsa ja ilmapiiri oli positiivinen. Toivottavasti myös osallistujat kokivat tilaisuuden hyödylliseksi ja saivat tarpeellista infoa kotiin viemisiksi.

Tilaisuudesta uutisoi ensimmäisenä Lempäälän-Vesilahden Sanomat: http://lvs.fi/2016/10/04/myllyranta-tarjoaa-elamyksia-jatkossakin/


Teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Vilja Pylsy

tiistai 27. syyskuuta 2016

Kipinää Kuruun

Sain yhteydenoton, jossa toivottiin kyläaktivaattorilta tilaisuutta Kuruun, mm. hankeideoinnin tiimoilta. Niinpä järjestimme 21.9. illan kurulaisille yhdistyksille ja muille Kurun kehittämisestä kiinnostuneille.



Osanotto oli todella kiitettävää – listaan kertyi 28 nimeä eli Kuru-Sali oli täynnä. Laskujeni mukaan edustettuna oli 13 yhdistystä ja 8 muuta tahoa (mm. yrityksiä). Hienoa aktiivisuutta Kuru! Kantri ry:n toiminnanjohtaja Kari Kylkilahden alustusta Leader-rahoituksesta osallistujat kuuntelivat tarkkaavaisesti ja kysymyksiäkin tuli runsaasti.

Kuru-brändin rakentaminen alkuun yhteisellä sivustolla?


Keskustelussa nousi paljon tarpeita ja ideoita. Niitä kirjattiin myös ylös. Yhtenä suurempana ideakokonaisuutena esitettiin Kuru-brändin kehittäminen, sekä matkailun että asumisen näkökulmasta. Esiin voitaisiin tuoda luonto, vesistöt ja hiljaisuus, sekä Kurun erikoispiirteet, esim. kivituotteet ja erinomaiset retkeilymahdollisuudet viereisen Seitsemisen kansallispuistonkin ansiosta. Brändääminen sisältäisi logon, sloganin, esitteet ja musiikkivideon jne.

Brändin luominen on toki isompi kokonaisuus, joka vaatisi suunnitelmallisuutta ja työryhmän tai vastaavan, johon pitäisi saada riittävän laaja edustus kurulaisista yrityksistä, yhdistyksistä ja asukkaista sekä yhteistyötahoista. Kurun tunnettuuden lisäämistä sen sijaan voisi edistää jo pienemmilläkin toimenpiteillä. Kurun yhteinen nettisivusto mielestäni olisi tarpeellinen, sinne voisi koota alueen palvelut, sekä matkailijoita että asukkaita varten. Samoin yhdistykset saisi koottua sinne ja ehkä niille myös oma tila, jos ei yhdistyksellä ole omaa nettisivuja tai vastaavaa. Myös alueen tapahtumat voisi listata sivuille ja niin edelleen.

Sopivalla kotisivutilan palveluntarjoajan valinnalla kotisivujen tekeminen ei välttämättä vaadi juurikaan rahaa, mutta työtä se kyllä vähän vaatii tiedon kokoamiseksi ja sivuille saamiseksi. Realistisesti täytyy toki miettiä se, että sivusto vaatii ylläpitäjät ja kotisivutilan maksajan - muutamista kympeistä muutamiin satasiin vuodessa, sivuston laajuudesta ja ominaisuuksista riippuen. Mutta mikäli nämä asiat saataisiin ratkaistua, toimiva sivusto olisi varmasti tiedotuksen kannalta erittäin hyödyllinen.



Talkoilla tuumasta toimeen


Muitakin esiin nousseita pienempiä asioita pystyy toteuttamaan ilman hankkeita tai ulkopuolista rahoitusta ylipäätään, talkoopohjalta tai vaikkapa hyödyntäen kyläaktivaattoria. Esimerkiksi Kurun alueen Palvelukartta ja turvallisuussuunnittelu ovat äkkiseltään ajateltuna tällaisia. Samoin ympäristöt siistiksi -idea istuisi melko hyvin Talkoopäivä -tapahtumaan. Se järjestetään valtakunnallisesti joka kevät, ja kaupungilta voisi pyytää tukea esimerkiksi jätesäkkien, talkoovakuutuksen tai jätteen poisviennin/vastaanoton maksuttomuudella. Jos asiat menevät suunnitellusti, retkeilyreittien kunnossapidon organisointiin ja kehittämiseen on apua luvassa ensi keväästä lähtien Pirkanmaan ulkoilureitistöjen kehittämishankkeen muodossa.

Pienempiä projekteja suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä Ylöjärven kaupungin Talkooraha ja Kantrin Nuoriso-Leader.

Isommat haaveet hankkeeksi


Sitten on niitä isompia kokonaisuuksia, joissa voisi olla hankkeistamisen ja rahoituksen hakemisen mahdollisuus. Skeittiramppi ja oman kyläsihteeri esimerkiksi. Koska hankkeen toteuttaminen vaatii mm. paperityötä ja välirahoitusta, on vastuun jakaminen useammille hartioille tärkeää. Aikaansaavan veturin avulla verkoston rakentaminen, hankkeen koordinointi ja välirahoituksen hankkiminen on kuitenkin täysin mahdollista – sitä tehdään menestyksekkäästi koko ajan ympäri Suomea. Yhteistyötä se kuitenkin vaatii, ja uskoa omaan tekemiseen.



Katse olemassa oleviin voimavaroihin


Kun resurssit (tekijät ja eurot) uuden saamiseksi ovat niukat, lähtökohdaksi pitää ottaa nykyiset vahvuudet ja olemassa olevat asiat. Kurussa mahdollisuuksia on paljon. On upea luonto retkeily-, kalastus- ja metsästysmahdollisuuksineen, satama, viehättävä keskusta palveluineen, paljon toimivia yhdistyksiä ja aktiivisia kyliä. Kahvilaa ja kylätaloa tms. yhteisöllistä tilaa toivotaan. Ehkäpä yhteistyö olemassa olevien tilojen ja toimijoiden kanssa voisi olla hyvä ratkaisu – sen sijaan, että joku yhdistys tai pari ottaisivat hoitaakseen tilojen ylläpidon, mikä harvoin on kevyt rasti, saatika edullinen.

Kurun identiteetin säilyttäminen on varmasti kurulaisille sydäntä lähellä. Ensi vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä ja myös 150-vuotiasta Kurua. Suunnitteilla on Kuruun isompi yhteinen tapahtuma ensi vuonna. Illan tavoite oli iskeä pientä kipinää Kuruun. Toivottavasti siihen yhteen hiileen puhaltajia riittää ja saadaan tulta aikaiseksi esimerkiksi edellä mainitun tapahtuman tiimoilta!

teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Vilja Pylsy

torstai 15. syyskuuta 2016

Kuvia "Piha on kylätalon käyntikortti" -tilaisuudesta

Kuvasarjaa 7.9. "Piha on kylätalon käyntikortti" -tilaisuudesta Tottijärven Jukolasta.
Jukolassa järjestetään paljon juhlia, mm. syntymäpäiviä ja häitä. Lisätietoa: http://www.tottijarvenjukola.fi/

Raportti tilaisuudesta: http://kantrinkylablogi.blogspot.fi/2016/09/vinkit-kylatalon-pihan-suunnitteluun.html


Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi (kuvassa) toivotti vieraat tervetulleiksi. Kantrin hankeaktivaattori Airi Paananen kertoi Leader-rahoituksesta.

Tottijärven maa- ja kotitalousnaisten sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja kertoi Jukola-talon kunnostusprojektista. Rakennus kunnostettiin Kantri ry:n rahoituksella.

 
Maisemasuunnittelija Jutta Ahro kertoi, että hyvä kylätalon piha on selkeä, yksinkertainen ja helppohoitoinen.

Jutta Ahro.

Jukolan saliin sopii 135 ihmistä.

Salin upeat hirsiseinät ja kauniit vanhanaikaiset verhot.

Kukkia talon sisäänkäynnissä.

Ulkoterassilta.

Pihan istutuksia. Taustalla ulkovessat ja varasto.

Tottijärven Jukola sai helmikuussa uuden ulkokaton. Rahoitusta tuli Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.

Pihaa kehystää riukuaita, jonka edessä saa kauniita kuvia talossa juhlivista vieraista.

"Jukolaan viikonloput on myyty hyvin. Juhannus on ainoa viikonloppu ensi kesänä, joka on myymättä ja vuoden 2018 puolelle on jo neljät juhlat myyty", kertoo Kirsi-Marja Kasteenpohja.

Pariskuntqa Reska ja Esteri lahjoittivat rahaa Jukolan kunnostusprojektiin. Heidän mukaansa nimettiin talon vessat.
"Kyllä he olivat ihan otettuja tästä", Kirsi-Marja Kasteenpohja vastaa.

Maa- ja kotitalousseuran naiset olivat loihtineet tilaisuuteen mehukkaat tarjottavat.
Kiitos Maa- ja kotitalousseuralle, luennoitsija Jutta Ahrolle ja kaikille iltaan osallistuneille.


Kuvat: Vilja Pylsy

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Narvan koulu toimii myös kylätalona

Vesilahden Narvan sivukirjaston lakkautus ja samalla uhka yhdistysten yhteisen vapaa-ajan tilan häviämisestä sai kyläläiset puolustuskannalle.

Kyläläisten ansiosta kirjasto toimii edelleen koululla. Sitä ylläpidetään vapaaehtoisten voimin maanantaisin kahden tunnin ajan. Tiistaisin hanketyöntekijä pitää toimistoaan koululla ja silloin koululaisetkin voivat jäädä koulun jälkeen kirjastoon viettämään aikaa. Koulun tilatkin ovat edelleen yhdistysten käytössä.
-          - Se oli suuri saavutus, että kyläläiset nousivat puolustamaan kirjastoaan. Kirjan asema on vakaa, eikä tietotekniikka ole sitä korvannut. Kirjasto onkin myös koululaisten vapaassa käytössä. Koulun tilat ovat myös yhdistysten käytössä, eikä maksua oteta, Narvan koulun rehtori Arto Uusitalo kertoo.

Viime syksynä alkanut Tähti Nuorisoseura ry:n Aktiivinen Monari – hankekin tähtää osaltaan kirjaston aseman vakauttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on säilyttää kylä elinvoimaisena muun muassa kehittämällä kerho- ja lainaamotoimintaa ja vakiinnuttamalla nämä hyvät käytänteet. Hanke on saanut rahoituspuollon Kantri ry:ltä.

Leena Kurki Narvan koulun kirjastossa.

Aktiivinen Monari -hankkeen hanketyöntekijä Leena Kurki on saanut kirjastoon kirjoja lahjoituksina.
-         -  Ihmiset ovat tuoneet tänne omia kirjojaan. Yksi rouva lahjoitti meille 80 dekkariaan. Olen hankkeen kautta myös kontaktoinut kirjakustantamoita ja saimmekin Otavalta ja Teokselta ison kasan kirjoja. Myös Suomalainen kirjakauppa on ollut aktiivinen. Tampereen Suomalaisesta Kirjakaupasta on tulossa kirjalähetys, Raision myymälästä saimme jo ison määrän kirjoja, Kurki sanoo.

Kurjen mukaan ihmiset arvostavat kirjoja ja haluavat antaa niitä mieluummin hyväntekeväisyyteen, kuin laittaa roskiin.
-         -  Emme ota kuitenkaan vastaan perinteisiä tietosanakirjoja, emmekä ”Mitä, missä, milloin” -teoksia, sillä niitä meillä jo on.

Arto Uusitalo ja Leena Kurki kehuvat koulun ja yhdistysten yhteistyötä.
-           -Ei ole mitään negatiivisia kokemuksia mistään seurasta tai yhdistyksestä, päinvastoin. Hienoa, kun taloa käyttävät kaikenikäiset, Uusitalo jatkaa.

-          Koulu on meille kuin kylätalo. Täällä on kaikki perusfasiliteetit, kuten liikuntasalissa välineet, kunnossa, Kurki kehuu.

Tähti Nuorisoseuralla on myös oma seurantalo, jota se vuokraa. Kylmän aikaan seurantalon lämmittäminen on kuitenkin kallista.




Leena Kurki on paljon mukana yhdistystoiminnassa. Hanketyöhön kuuluu yhteistyö koulun ja yhdistysten kanssa. Toiminta-alueena on koko läntinen Vesilahti, Narvan koulun vaikutusalue.
-          Hankkeen avulla pyritään aktivoimaan uusia ihmisiä mukaan toimintaan ja kokemaan nautintoa yhteisen hyvän luomisesta, Kurki tiivistää.

Teksti ja kuvat Vilja Pylsy

tiistai 13. syyskuuta 2016

Vinkit kylätalon pihan suunnitteluun

Järjestimme aurinkoisena syyskuun iltana teemaillan ”Piha on kylätalon käyntikortti”. Iloksemme Tottijärven Jukolan ravintolasali oli täynnä, vaikka kaunis ilma olisi helposti saattanut verottaa kuulijakuntaa. Tilaisuuden alkuun Tottijärven maa- ja kotitalousseuran sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja kertoi Jukolasta ja siihen tehdyistä remonteista.

Tervetuloa kylään ja taloon


Maisemasuunnittelija Jutta Ahro Maa- ja kotitalousnaisista aloitti esityksensä kertaamalla, millaisia erilaisia kylätaloja on: historian havinaa huokuvia seurantaloja, entisiä kouluja, jopa uudisrakennuksia. Myös talon rooli voi vaihdella juhlatalosta kylän ”olohuoneeseen”. Pihapiirin suunnittelussa lähdetäänkin liikkeelle tarpeellisista toiminnoista ja niiden järkevästä sijoittelusta. Pohditaan siis mitä kaikkea pihalla halutaan tehdä nyt ja tulevaisuudessa, ketkä pihaa käyttävät ja onko mahdollisia ongelmakohtia. Hyvä on myös tarkistaa, onko talo suojelukohde tai tarvitaanko jotain lupaa muutostöille.

Usein kylätalo on tärkeä kiintopiste maaseutumaisemassa. Niinpä pihalla kunnioitetaan kauniita rakennuksia, ei siis peitetä kasvillisuudella tai piharakenteilla taloa. Ulkotilat vaikuttavat talon henkeen ja viihtyisyyteen. Piha antaa myös ensivaikutelman talosta, joten sen kuntoa ei pidä aliarvioida.



Selkeä ja siisti yleisilme


Pihan suunnittelussa kannattaa pyrkiä selkeyteen ja helppohoitoisuuteen – esimerkiksi ajettavaa nurmikkoa ei kannata pitää, jos mahdollista. Luennoitsijamme ei suositellut myöskään perennoja, jotka kaipaavat kuitenkin säännöllistä huolenpitoa. Siisti yleisilme tulee jämptiydellä, eli esimerkiksi parkkialueen ja muiden toimintojen selkeällä rajaamisella. Kasvillisuuden raivaamisella tarpeen mukaan ehkäistään pusikoitumista. Raivausjäte tulee poistaa, paitsi esteettisistä syistä, myös sen takia, että maatuva jäte ravitsee pöpelikköä entistä rehevämmäksi. Pihan peruskuivatus ja kaadot hoidetaan kuntoon ja vedet hoidetaan pois rakennusten läheltä.



Piristystä pihaan


Aita on useimmiten sopiva elementti ja tuo kaivattua selkeyttä. Erilaiset portit ovat yksi tapa saada ilmettä pihaan. Usein kylätalon pihassa on ilmoitustaulu, jonka tuunaaminen persoonalliseksi on yksi piristyskeino. Jutta Ahro toivoo, että talon nimi olisi selkeästi näkyvissä, paitsi opasteen ominaisuudessa, myös antamassa rakennukselle sille kuuluvan arvon. Pääovi tulisi olla selkeästi tunnistettavissa, ja sitä voi korostaa esimerkiksi sisustuksella tai valaistuksella. Myös muiden toimintojen opasteisiin ja viitoitukseen kannattaa panostaa. Maltti on kuitenkin valttia, joten ennen kuin ryhdytään rakentelemaan pihaan kaikenlaista kivaa, on oltava kokonaissuunnitelma. Eli mitä oikeasti tarvitaan ja miten ne sopivat yhteen toistensa ja talon kanssa. Hyvä on myös huomioida, että suuri ja komea talo vaatii myös reilummat ja näyttävämmät kukat, pihakalusteet ja rakenteet.

Perinteinen pisteaita sopii usein vanhempien seurantalojen pihaan. Tässä modernimpi versio.
Huvimaja on perinteisesti sijoitettu hieman rauhaisampaan paikkaan pihan reunalle, josta avautuu hyvät näkymät.


Parkkipaikka toimivaksi


Parkkipaikan oikea sijainti on merkittävä, jotta tilat toimivat jouhevasti. Jälleen tilan selkeä rajaaminen ja osoittaminen auttavat tässä. Yhden auton vaatima tila on noin 2,5 x 5m ja pysäköintisuunnan määrittely (suora vai vino) voi sujuvoittaa pysäköintiä ja kulkemista. Jos suuremman parkkitilan tarve on satunnaista, voi parkkipaikkana väliaikaisesti toimia myös nurmi. Varsinaisen parkkipaikan osalta pohjaan ja päällysteeseen (oikeanlainen sora tai jopa asfaltti) kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se ei muutu sateella mutavelliksi. Ulkonäköä parkkipaikalle saa esimerkiksi laittamalla rivien väliin istutuskaistoja, aitarakennelmaa, valaisimia tai vastaavaa. Pysäköinnin osalta tulee huomioida oma paikka esteettömille. Muista myös merkitä pelastustiet ja pitää ne vapaina.



Valaistusta sopivasti


Valaistusta kaipaavat lähinnä kulkureitit ja parkkipaikka. Suunnittelu kannattaa siis tehdä turvallisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta - tähän löytyy runsaasti ohjeita osoitteesta http://www.esteeton.fi/. Valaistus voi toimia myös tehokeinona, eli vaikkapa jonkin pihan elementin valaistusta voi harkita. Kylätalon pihan ei tarvitse kuitenkaan olla ”lentokenttä” – maaseudulla kuuluu tähtitaivaan näkyä!

Leikkikin mahdolliseksi


Lasten viihtyminen ja leikkimahdollisuudet on hyvä huomioida suunnittelussa myös. Varsinaisen leikkikentän tekemistä kannattaa harkita, sillä sen ylläpito voi olla yllättävän vaativaa ja vastuuta paljon. Mielikuvitusta käyttämällä pihaan voi kuitenkin kehitellä edullisempia, huoltovapaita ja turvallisia juttuja lasten iloksi.


Kasvillisuudessa kotimaisuus kunniaan


Myös kasvillisuuden valinnassa helppohoitoisuus on avainasia. Jutta Ahro suosittelee kotimaisia puita ja kasveja, joita löytyy muutenkin ”nurkista”. Esimerkiksi koivu, pihlaja, pihasyreeni ja juhannusruusu ovat kestäviä ja sopivat suomalaiseen maalaismaisemaan. Pensaista kannattaa valita sellaisia, jotka voi uusia katkaisemalla ne kerran viidessä vuodessa. Rakennuksen suojelemiseksi kasveja ei pidä istuttaa puolta metriä lähemmäksi seinää, ja välissä pitäisi olla routimatonta ainesta. Puut istutetaan vähintään 5 metrin päähän talosta, mieluiten kauemmaksikin.

Humala kasvaa nopeasti ja sillä saa vaikkapa (portin) pylväistä näyttäviä elementtejä. Ennen vanhaan humalistot olivat hyvin tyypillinen näky maalaistaloissa.

Piha talvella


Talven pimeillä valaistuksen merkitys korostuu. Kulkureittejä suunniteltaessa ja rakentaessa on hyvä huomioida, millaisella kalustolla lumenpoisto tehdään. Kiperämpiin paikkoihin kannattaa laittaa aurausmerkit ennen lumentuloa. Samoin lumen säilytyspaikka tulee miettiä. Mikäli on vaarana, että katolta tippuu lunta tai jäätä, tulee niistä varoittaa tai alue eristää. Muista myös hiekoitusastia ja sen sijoittelu!

Tukea myös pihaan


Yhteisöllisiin ja kaikkien käytettävissä oleviin tiloihin on mahdollista saada rahoitusta ainakin Suomen kotiseutuliitosta ja Leader-ryhmiltä. Rakennushankkeissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida ja sisällyttää niihin myös pihan parannustoimia.


Tästä voit ladata Jutta Ahron esityksen kokonaisuudessaan (PDF 3,98 Mt).


Teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Jutta Ahron esityksestä.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Vuoden hankkeessa tehdään perinteisiä käsitöitä


Vesilahden Museoyhdistyksen kehittämishankkeessa järjestetään ympärivuotista kerhotoimintaa, jonka kautta vanhat mestarit siirtävät perinteisiä kädentaitoja nuoremmille sukupolville.
Kerhoissa opastetaan tekemään itse hyödyllisiä tuotteita, esimerkiksi leipää, leluja, asusteita, tallukkaita ja riukuaitaa. Kerhomalleja kehitellään hankkeen aikana niin, että asukkaiden lähelle syntyy kaiken ikäisille avoimia, helppoja, osallistumisen ja tekemisen pajoja.

Vesilahden Narvan Monarilla järjestettiin muun muassa harrastusilta, jossa tutustuttiin helppoihin askartelu- ja käsitöihin. Käsitöitä on tarkoitus tehdä maanantai-iltaisin Narvan Monarin lainaamon ollessa auki. Jaossa oli myös tietoa Perinteiset kädentaidot -piirien syysohjelmasta.

Tuohitöitä.

Vesilahden museoyhdistyksen vetämä kaksivuotinen hanke on toiminut jo vuoden ajan.
-         - Meillä on ollut muun muassa ompelu- ja puutyöpiirejä sekä kudontatupaa. Riukuaitaa on rakennettu, luutia ja vihtoja tehty, paitoja värjätty ja vaatteita tuunattu eri ohjaajien opastuksella, hankesihteeri Hilkka Rantala kertoo.

Kurssit ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. Hankkeen kautta on hankittu tarvikkeita ja käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Vetäjät ovat olleet vapaaehtoisia ja suurin osa on tullut matkakuluilla.
-         - Puutyökurssi oli suosittu, mutta eu-säädökset estivät työkoneiden käytön Narvan koulun alakerran puutyöluokassa. Koska koneista puuttuu sellainen kytkentä, että kaikki koneet pysähtyisivät saman stop-napin painalluksella, ei ole saatu käyttää koneita. Onneksi saimme tilalle hyvän tuohityön vetäjän, joten tuohi- ja veistotöitä tehtiin talvikaudelle, Rantala jatkaa.

Hilkka Rantala on vetänyt myös kokkikursseja: rievänleivontaa aikuisille ja pullapiirejä, joissa on opetettu pullan letitystä, lapsille.
-        - Kokkauskurssit ovat olleet suosittuja, joten on ollut puhetta ruisleipäkurssista. Sellainen toteutetaan jos saadaan joltain paikalliselta emännältä ruisleivän juuri.

Hankesihteeri Hilkka Rantala.
Hankkeesta on jäljellä vielä vuosi. Narvan koululla vapaaehtoiset ylläpitävät kirjastoa, joten käsityöpiirejä tuodaan tulevaisuudessa myös lainaston aukioloaikana.
-         - Lainaamossa voisi olla esimerkiksi tutustumista helmitöiden tekoon ja korttiaskarteluun, Rantala ideoi.

Jos Narvan koulun koneet saadaan hankkeen käyttöön, niin tulossa on perinnelelujen tekoa.
-         - Pirkkalasta olen saanut pitkiä olkia, joten ainakin olkitöitä ja korttiaskartelua on tulossa joulun alla, Rantala kertoo.

Kantri ry:n hallitus valitsi hankkeen Kantrin Vuoden 2015 hankkeeksi.

Lasten kesäleirillä paidan värjäystä.

Leivontaa.

Tuoretta leipää.

Riukuaitaa





Teksti: Vilja Pylsy, kuvat: Hilkka Rantala.