keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Vesiosuuskuntien yhteistyömahdollisuudet

Kangasalan vesiosuuskunnat kokoontuivat syyskuussa tapaamaan toisiaan. Aloitteen tapaamiselle teki Markku Välimaa Majaalahden kylältä, ja kyläaktivaattori tarjosi tapaamiselle puitteet. Kokoontuminen osoittautuikin varsin hyödylliseksi ajatusten ja tiedon vaihdon foorumiksi. Kangasalla on 12 vesiosuuskuntaa, jotka ostavat vetensä Kangasalan Vesi -liikelaitokselta.

Kokoontumisessa oli mukana myös Vesa Arvonen Suomen vesiosuuskunnat ry:stä (SVOSK). Vesa on paitsi SVOSKin puheenjohtaja, vesiosuuskuntien asiantuntija myös työnsä puolesta. Hän alusti vesiosuuskuntien välisestä yhteistyöstä. Poimin tähän hyvin tiivistetysti pääkohdat kyseisestä alustuksesta.

©maaseutuverkosto, kuvaaja: Jyrki Vesa

 Yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet


Yhteistyön tavoitteita voivat olla mm. toimivuus, varmuus ja kustannustehokkuus. Resurssien vapauttaminen lienee yksi tärkeimmistä tavoitteista, sillä tekeviä käsipareja ei osuuskunnissakaan tätä nykyä liikaa ole. Yhteistyöllä voidaan tavoitella myös tehokkaampaa taloudenhoitoa, vaikkapa yhteisellä kirjanpidolla ja laskutuksen hoidolla. Hallinnon puolella voidaan ajatella yhdistettävän jäsenrekisterin ylläpitoa, viranomaisilmoitusten tekoa, dokumenttien hallintaa ja kokousjärjestelyjä. 

Myös tiedottamisessa ja toiminnan suunnittelussa voidaan hyötyä hakea yhteistyöstä. Tekniikan osalta mahdollisuudet lienevät selvimmät mm. vikapäivystys, huollot, korjaukset ja yhteishankinnat. Vesihuolto vaatii paljon tietotaitoa liittyen mm. vesihygieniaan ja varautumiseen. Siksi tarvitaan koulutusta, jota voidaan myös hankkia yhteisesti vesiosuuskuntien kesken.

Useita toteutusvaihtoehtoja


Yhteistyön toteuttamiseksi on useita vaihtoehtoja. Sulauttamalla eli vesiosuuskuntien talouden ja vastuuhenkilöiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa isomman kokonaisuuden etuja, kuten mahdollisuus työntekijän palkkaamiseen ja hallinnon jäsenten valitseminen isommasta joukosta. Kahden tai useamman osuuskunnan yhteiset ostopalvelut voivat tuoda kustannushyötyä ja toisaalta ne voivat yhdessä olla isompi ja sitä myöten kiinnostavampi asiakas palveluntarjoajalle.

Yksi yhteistyömalli voisi olla myös se, että yksi osuuskunta tuottaa palvelut muille esimerkiksi huollon, ylläpidon ja hallinnon osalta. Sama idea toteutuu myös yhtiömuotoisessa palveluiden hankinnassa: osuuskuntien yhteinen yritys tuottaa palvelut omistajaosuuskunnilleen ja ehkä myös muille. Vastaava systeemi voidaan toteuttaa mahdollisesti myös alueellisella yhdistyksellä.

SVOSK valvoo vesiosuuskuntien etuja ja tarjoaa neuvontaa ja palveluita


Puhtaan veden tulo ja likaisen meno ovat yksi elämisen perusasioista ja siten vesiosuuskuntien työ äärimmäisen tärkeää maaseutualueilla. Niistä kannattaa siis pitää huolta! Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry eli SVOSK on vesiosuuskuntien oma etu- ja palvelujärjestö. Edunvalvonnan lisäksi se tarjoaa jäsenilleen erilaisia palveluja ja neuvontaa sekä edistää osuuskuntien välistä yhteistyötä.

Jos olet mukana vesiosuuskuntatoiminnassa, ja SVOSK on sinulle uusi, kannattaa tutustua siihen osoitteessa http://www.svosk.fi.


Teksti: Anna Kulmakorpi

perjantai 14. lokakuuta 2016

Kokoontumisten viikko

Tällä viikolla on ollut useampi kokoontuminen, joista poimin tähän mielenkiintoisia ja hyödyllisiä juttuja.

Kaanaaseen tulossa kylien päivä 12.11.


Kaanaassa suunniteltiin maanantaina Kylien päivää. Teemana on Turvallisesti Teiskossa, joka jatkaa vuoden mittaan järjestettyjen erilaisten turvallisuusaiheisten tilaisuuksien sarjaa - alueen asukkaiden toimintakykyä on edistetty esimerkiksi SPR:n koulutuksilla ja itsepuolustuskurssilla. Kylien päivässä kerätään myös ajatuksia ja ideoita kylien turvallisuuteen liittyen ja paneudutaan kodin turvallisuuteen. Tämän tärkeän asian lisäksi päivässä on myös hieman kevyempää ohjelmaa, kuten linnunpönttötalkoiden loppukiri ja musiikkia. Paikallinen kuuluisuus Kormus esiintyy akustisesti ja illalla laulellaan karaokea. Lisätietoa on tulossa piakkoin: http://www.kaanaa.fi/


Kangasalan kylien tapaamisessa kunnan johtoa mukana


Tiistaina oli Kangasalan kylien tapaaminen Vehkäjärvellä, nuorisoseurantalo Touhulassa. Kangasalla kylät ovat jo pitkään kokoontuneet pari kertaa vuodessa niin, että edellisessä tapaamisessa sovitaan seuraavan ajankohta ja paikka on kiertävästi kylillä. Homma toimii hyvin.

Lähes 30 henkeä oli paikalla edustaen kahdeksaa eri kylää ja muita tahoja. Kangasalan kunnasta olimme saaneet vieraiksi kunnanjohtaja Oskari Auvisen, kehitysjohtaja Jarmo Kivinevan ja kunnanpuutarhuri Jari Järvisen. Tapaamisen aiheina olivat kumppanuus ja yhteistyö, ja keskustelu hyvin vilkasta. Konkreatian tasollekin onneksi päästiin, ja ainakin kunnan kesäkukat kylien hoitamana sovittiin ja hiihtolatujen ylläpitoon toivottiin selkeitä pelisääntöjä. Jo olemassa olevina yhteistyöesimerkkeinä nostettiin Lahdenkulman kentän hoito ja Kuohenmaan venepaikat.

Liisa Alanko kirjoitti Vehkajärven Sanomiin varsin kattavan jutun tapaamisesta, se kannattaa ehdottomasti lukea.

Ylöjärven kylien tapaamisessa kuultiin raakusta


Ylöjärven kylät kokoontuvat samaan tapaan kuin Kangasalla. Tällä kertaa oltiin Takamaalla, joskin hieman tavanomaista pienemmällä porukalla. Paikalle olivat kuitenkin saapuneet Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattori Ulla Helimo ja Ylöjärven kaupungin ympäristötarkastaja Erkka Hurtola. Kolmen helmen joet on raakun eli jokihelmisimpukan suojeluun keskittyvä hanke. Se toimii kolmella raakun asuttamalla joella Pirkanmaalla: Turkimusojalla, Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella. Jokien ja niiden varsien lisäksi raakun elinoloihin vaikuttavat merkittävästi myös valuma-alueet, ja siten asia koskettaa varsin laajaa aluetta ja myös suurta joukkoa ihmisiä. Itse en ennen tätä tilaisuutta tiennyt raakusta juuri mitään, mutta Ullan kertoman perusteella raakku sai kyllä sympatiani puolelleen. Toivotaan, että hankkeen myötä ihmiset saavat tietoa raakusta ja ottavat sen hyvinvoinnin asiakseen.

Tuttuun tapaan mukana olevat yhdistykset kertoivat tämän hetkisistä tapahtumistaan ja tekemisistään. Lisäksi Pirkan kylien kyläasiamies Marja Vehnämaa muistutteli Avoimet kylät-tapahtumasta 10.6.2017, joka on osa Suomi 100 -vuotta tapahtumaa. Takamaan kyläyhdistyksen erinomaisen tehokas vpj, rahastonhoitaja ja jokapaikanhöylä Eeva Erenius laati tapaamisesta tapansa mukaan muistion, joka on jaettu kylille sähköpostilla. Näin asioita jää muistiin ja myös poissaolleet saavat tiedon keskustelluista asioista.

Kyläaktivaattori esittäytyi kulttuuritoimijoille Pirkkalassa


Pirkkalan kulttuuritoimijoilla oli torstaina syystapaaminen ja sain luvan mennä kertomaan Kyläaktivaattori-hankkeesta kuulijoille. Paikalla olikin runsas osanotto, ja lyhyen puheenvuoroni lisäksi sain ilokseni vastata useampiin kysymyksiin, joten viestini vastaanotto oli hyvä. Mielenkiinnolla kuuntelin myös ensi vuodeksi suunnitteilla olevista kulttuuritapahtumista - jos edes osa ideoista toteutuu, pirkkalaisille on luvassa hieno juhlavuosi!

Kokoontuminen järjestettiin Pirkkalan Elokolossa, joka on matalan kynnyksen päihteetön kohtaamispaikka ja olohuone Suupankujalla, aivan Pirkkalan keskustan tuntumassa. Elokolon toiminnasta vastaa EHYT ry yhteistyössä Pirkkalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:n kanssa. Elokolossa voivat kokoontua myös muut pirkkalaiset yhteisöt.





Teksti: Anna Kulmakorpi


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lempäälän yhdistykset yhdessä

Taitokeskus Lempäälän vanhalla asemalla täyttyi yhdistysten edustajista, kun järjestimme yhteistyössä Lempäälän kehityksen kanssa Yhdistykset yhdessä-illan 28.9. Samalla tehtiin hankkeen tilaisuuksien yleisöennätys, sillä paikalle oli saapunut peräti 40 ihmistä edustaen yli 30 eri yhdistystä – vau! Tästä saamme osaltaan kiittää Lempäälän kehityksen kattavaa sähköpostilistaa sekä ihmisiä, jotka ovat ystävällisesti välittäneet kutsua eteenpäin.

Myllyrannasta vilkas tapahtumapuisto


Myllyrantaa on tänä, Lempäälä 150 -vuonna, kehitetty Lempäälän Kehitys Oy:n Leader-rahoitteisen Koe ja viihdy rannassa -hankkeen avulla. Yhteysjohtaja Elina Kivi ja hanketyöntekijä, kesämylläri Anu Kettula esittelivät tapahtumapuistoon hankittuja puitteita sekä kesän mittaan siellä järjestettyjä tapahtumia. Palautteet perusteella puiston kehittäminen on ollut erittäin tervetullutta ja tarpeellista. Tapahtumat ovat keränneet hyvin eri ikäistä yleisöä ja niitä toivottiin jatkossa vielä lisää. Useimmat tapahtumat ovat olleet yhdistysten järjestämiä, usein yhteistyössä useamman yhdistyksen kesken, joten suuri kiitos tapahtumapuiston vireydestä kuuluu niille.

Tapahtumien tiedottamiseen toivottiin lisää, sekä ratkaisuja pysäköintiin. Myllyrannan läheisyydessä on paljon asuintaloja, joille pihoihin kulku on ajoittain hankaloitunut puistossa järjestettyjen tapahtumien aikana ja siihen ollaankin jo laatimassa tarkempaa ohjeistusta tapahtumajärjestäjille. Pysäköintiasia nousi esille myös tilaisuudessa. Samoin esitettiin erinomainen idea tarinallistamisesta: alueen historiasta, nimistä ja vaiheista voitaisiin nostaa tapahtumia esille ja vaikkapa infotauluihin ja näin edelleen lisätä alueen kiinnostavuutta.

Tapahtumapuiston kehittäminen siis jatkuu. Puiston käyttäminen tapahtumapaikkana puitteineen (esiintymislava, teltta ym.) on yhdistyksille maksutonta.

Lempäälän kehitys Oy:n yhteysjohtaja Elina Kivi ja Koe ja viihdy rannassa -hankkeen työntekijä Anu Kettula. 

Anu Kettulalla on puhujakaartin hienoin titteli: kesämylläri.


Juhlavuodesta toiseen


Lempäälän kunnan kulttuuri- ja kirjastojohtaja Sarri Nykänen antoi napakan infon Suomi 100-juhlavuodesta. Lempäälässä juhlavuoden tapahtumat ovat vielä suurelta osin lukkoon lyömättä, joten yhdistysten yhteistyö tapahtumien osalta on erittäin tervetullutta. Kulttuuripalvelut kutsuvat yhdistyksiä koolle vielä myöhemmin syksyllä suunnittelemaan tulevaa juhlavuotta.



Infoa rahoituksesta ja kyläaktivaattorista


Kari Kylkilahti kertoi Kantrin rahoitusmahdollisuuksista, keskittyen tämän ohjelmakauden uusiin asioihin ja muutoksiin. Me – Anna ja Vilja – puolestamme esittelimme lyhyesti Kyläaktivaattorin yhteistyömahdollisuuksista yhdistyksille. Lisäksi kommenteissa nousi esiin Lempäälän kunnan erikoisuudet: kannustinpalkkio ulkopuolista rahoitusta hakeneille sekä omatoimiraha.

Omatoimiraha sekä Nuoriso-Leader kannattaa pitää mielessä ensi vuotta suunniteltaessa, jos juhlavuoden tapahtumin tarvitaan rahoitusta.

Kantrin henkilöstöä ja yhdistysihmisiä. Taustalla seisova hahmo oli Taitokeskuksen näyttelyrekvisiittaa :D

Tiedottaminen puhuttaa

Keskustelu tilaisuuden loppupuolella oli melko maltillista. Eniten kommentteja kirvoitti tiedotus. Kysymykseen, miten yhdistykset haluavat tietoa, paikallislehti todettiin edelleen toimivaksi tiedonvälittäjäksi. Sosiaalisesta mediasta ja kaikesta muusta sähköisestä viestinnästä huolimatta myös perinteisten ilmoitustaulujen ja paperitiedotteiden tärkeydestä ja edullisuudesta muistuteltiin. Ristinmäen omakotiyhdistys kertoikin hiljattain uusineensa alueelleen kolme ilmoitustaulua omatoimirahan avulla. Kaikkiaan tiedotuksesta todettiin, että se on haastava laji, ja kaikista mahdollisista nykyisistä tiedotuskanavista huolimattakin aina löytyy joku, jota ei tavoiteta. Sekin täytynee vain hyväksyä.

Tilaisuudesta jäi meille järjestäjille hyvät tunnelmat – ihmiset vaikuttivat tyytyväisiltä oloonsa ja ilmapiiri oli positiivinen. Toivottavasti myös osallistujat kokivat tilaisuuden hyödylliseksi ja saivat tarpeellista infoa kotiin viemisiksi.

Tilaisuudesta uutisoi ensimmäisenä Lempäälän-Vesilahden Sanomat: http://lvs.fi/2016/10/04/myllyranta-tarjoaa-elamyksia-jatkossakin/


Teksti Anna Kulmakorpi, kuvat Vilja Pylsy