torstai 29. joulukuuta 2016

Kylälehti tiedotuskanavana


Nokian Tottijärvellä kylälehti on pitänyt pintansa. 

Kylälehden arvo on mittava tiedotuksen lisäksi kotiseututyön vaalijana ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.

Tottijärvi-Seura on julkaissut sitä vuodesta 1989. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Lehdestä löytyy muun muassa ajantasainen palvelu- ja vapaa-ajan hakemisto, haastatteluja kyläläisistä, Tottijärven koulun, seurakunnan, kaupungin ja alueen yhdistysten omat sivut.

2/2016-lehden teemana on kulttuuri. Tottijärvellä on vuosien saatossa syntynyt, kasvanut, asunut ja vieraillut iso joukko taiteilijoita ja kirjailijoita - aina Elias Lönnrotista lähtien. Lehdessä esitellään Tottijärvellä asunut taidemaalari Totte Mannes, kirjailija Mirka Alfreds-Välimäki (http://aitikirjailija.blogspot.fi/), yksi kylälehden perustajista, kirjailija Pertti Laine, kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri ja savitaiteilija Terttu Pelvola.

Erityismaininnan ansaitsee Tottijärvi-Seuran myöntämä 100 euron vauvaraha uusille tottijärveläisille. Vauvat esitellään lehdessä.

Ja jotta tottijärveläisen tunnistaa, myy yhdistys monenlaisia Tottijärvi-tuotteita: http://www.nokiankylat.com/tottijarvi/tuotteet.html


Kantri ry:n puheenjohtaja Tintti Honkiniemi - hänkin tottijärveläinen - esittelee lehdessä Kantrin toimintaa.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Mennyttä ja tulevaa

Vuosi vaihtuu pian uuteen, ja samalla Kyläaktivaattorin työrupeama on puolivälissä. Onkin ajankohtaista pitää pieni tuumaustauko ja tarkastella hankkeen toimintaa tähän mennessä: mitä on saavutettu ja mihin tulisi toisena toimintavuonna keskittyä.

Aktiivisuus ja viestintä pinnalla


Vuoden mittaan olen yksin tai yhdessä Viljan kanssa vieraillut 25 kylässä, joko paikallisen yhdistyksen kokouksessa, kylätapaamisessa tai vastaavassa tilaisuudessa. Näissä tilaisuuksissa olen kertonut Kyläaktivaattorin palveluista, mutta pyrkinyt aina myös herättämään keskustelua jostain kylän tai yhdistyksen ajankohtaisesta asiasta – toisinaan tätä on minulta toivottu myös etukäteen.

Yleisin esiin noussut aihe on ollut ihmisten aktiivisuus, eli miten voitaisiin saada lisää ja uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan. Seuraavaksi yleisin puheenaihe on tiedotus: miten sitä voisi tehostaa ilman, että kustannuksia tai työtä tulee kovin paljon lisää. Tässä yhteydessä on pohdittu mm. somen käyttöä yhdistyksen toiminnassa, sen plussia ja miinuksia.

Yhdistysten avustaminen ja yhteistyön edistäminen


Kymmentä yhdistystä on avustettu niiden omien tarpeiden mukaan. Eniten kyläaktivaattorin apua on pyydetty kotisivujen uusimiseen tai kokonaan uusien tekemiseen. Some-asioissa on avustettu ja varainhankinnan osalta annettu neuvoja ja vinkkejä. Yhdistyskäytäntöjä on kerrattu muutaman yhdistyksen kanssa, ja olinpa mukana myös yhden uuden yhdistyksen synnyttämisessä, kun Teiskon kylätaloyhdistys perustettiin syksyllä.

Olen koko hankkeen ajan maksutta yhdistysten käytettävissä, jos ne kaipaavat apua johonkin – ottakaa siis rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, kuinka voisin olla avuksi.

Yhteistyötilaisuuksia on järjestetty - yleensä yhteistyössä jonkun yhdistyksen, kunnan tms. kanssa – yhdeksän, lisäksi on osallistuttu yhdeksään muiden järjestämään kokoontumiseen. Vastaavia tilaisuuksia tullaan ensi vuonna järjestämään niissä kunnissa, joissa niitä ei vielä ole ollut. Mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksien järjestämisessä pyritään yhteistyöhön, kuten tähänkin asti.

Mitä näillä yhteistyötilaisuuksilla tavoitellaan? Joissain asioissa kylien on hyvä tehdä yhteistyötä tai ainakin vaihtaa tietoa. Kynnys yhteydenottoon madaltuu, kun muiden kylien edustajat ovat tulleet tutuksi vaikkapa kylätapaamisissa. Olen myös huomannut, että kylille on hyvin tärkeää saada kertoa muille omasta kylästään ja toiminnastaan, sen haasteista ja onnistumisista. Kylien verkosto voi siten toimia myös jonkinlaisena vertaistukiryhmänä. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus käsitellä ajankohtaisia asioita ja mukaan pyritään kuulumisten vaihdon lisäksi saamaan myös jotain hyödykästä ja asiapitoista ohjelmaa.

Tietoa ja työkaluja


Kyliä ja yhdistyksiä hyödyttävän tiedon välittäminen on oleellinen osa kyläaktivaattorin toimenkuvaa. Vuonna 2016 järjestettiin viisi koulutusta tai teemapäivää. Viestintäasioiden lisäksi olen pyrkinyt saamaan yhdistyksille apuja aktivointiin – yhdistystoimijoiden omaa jaksamista unohtamatta. Keväällä järjestetyssä Virtaa tekemiseen-työpajassa etsittiin omia vahvuuksia kuvanteon keinoin. Värien maailmassa moni syventyi pohtimaan omaa rooliaan yhdistyksessä ja oivalluksiakin syntyi!

Kyläfoorumissa pureuduttiin innostumiseen ja innostamiseen, joka liittyy oleellisesti aktivoitumiseen. Aktivointiteeman parissa tullaan varmasti jatkamaan myös ensi vuonna. Pyrkimys on aina kohti konkretiaa, joten todennäköisesti hyödynnetään jotain työpajamenetelmiä asian käsittelyssä. Viestintäkoulutus toistetaan. Sitä hieman kehitetään viime kerrasta, mutta some, tapahtumamarkkinointi ja paikallislehdet ovat ainakin aiheina. Yhdistyskäytäntöihin tullaan pureutumaan keväällä – ajatuksena on, että kevätkokouksissa mahdollisesti - ja toivottavasti - hallituksiin ja toimikuntiin valitut uudet ihmiset saisivat hyvän tietopaketin.

Teemapäivä kylätalojen pihoista sekä koko Kantrin puolesta pidetty hanketyöpaja järjestettiin toiveiden perusteella. Toiveita ehtii vielä esittää!

Kyläaktivaattorin fiiliksiä


Kun muistelen nyt vuotta 2016, niin parhaiten näin subjektiivisesti katsoen ovat tietysti jääneet mieleen vierailut kylillä ja yhteistyötilaisuudet. Kylät, joissa pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa ja tapaamaan mukavia ihmisiä, mm. Ania Pirkkalassa, Sorva Nokialla ja Eräjärvi Orivedellä. Västilän Voiman talo on yksi komeimpia seurantaloja, jossa olen koskaan vieraillut. Sitten on tuttuja paikkoja, joiden tunnelmasta olen päässyt nauttimaan – yksi tällainen on Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry:n Keson kylätalo. Samoin Kaanaan kylien päivä oli pimeän syksyn ehdoton valopilkku!

Muita vuonna 2016 pinnalla olleita asioita on mm. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin siivouskampanja. Joissain paikoissa tämä on saanut ihmisiä aktivoitumaan, kun on päätettykin vielä elvyttää lakkautusuhan alla oleva paikallinen yhdistys. Kyläkoulujen lakkautukset ovat nostaneet päätään, mutta ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että kylät saavat heille niin tärkeät koulunsa pitää. Ja saattaapa jotain uusia avauksiakin lähikoulu-monitoimitalo-aiheen tiimoilta olla työn alla.

Rentouttavaa joulua ja aktiivista vuotta 2017!


Ennen kuin aletaan täydellä teholla uuden vuoden puuhat, on aika hengähtää ja rauhoittua – tulee se joulu vähemmälläkin hosumisella! Tämä on ollut mottoni jo monta vuotta. Ilmoittautumisia vuoden ensimmäiseen tilaisuuteemme eli Maaseutuasumisen teemailtaan 18.1. saa kuitenkin laittaa tulemaan jo joulunpyhinäkin ;).



Jouluterveisin, Anna Kulmakorpi


Pixabay


maanantai 12. joulukuuta 2016

Edistys ja kehitys edellyttävät innostumista

Innostuksen liekki syttyy jokaisen omassa sisimmässä, mutta yhdessä toimien liekistä kasvaa roihu, innostuksesta eteenpäin vievä voima, innostaja, kouluttaja ja kirjoittaja Anita Mäntynen-Hakem kertoo Kantrin kyläaktivaattori-hankkeen järjestämässä kyläfoorumissa.

Kyläfoorumissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten yhdistystoiminta voisi olla aktiivisempaa, miten innostaa sekä miten saada voimaa muiden innostamisesta ja innostumisesta.

Mäntynen-Hakemin mukaan innostamisessa kaikki alkaa peilistä.
-          Jotta muutos on mahdollista, ensimmäinen iloinen taistelu on käytävä peilin ääressä. Olenko itse innostaja vai ankeuttaja? Kaikkien sisimmästä löytyy mielensäpahoittajia, mutta mitä vähemmän annamme sille valtaa, sitä parempi meininki meillä on. Filosofi Vernon Howardin mukaan on virhe ajatella, että on myöhäistä muuttaa vanhoja huonoksi osoittautuneita tapoja ja tottumuksia. Jos napsautat huoneeseen valon päälle, sillä ei ole väliä kuinka kauan huoneessa on ollut pimeää. Valo valaisee joka tapauksessa.

Miksi kannattaa innostua?
-          Innostus on edellytys oppimiselle, uuden syntymiselle ja luomiselle. Työelämän tutkija ja Tampereen yliopiston dosentti Anu Järvensivu on todennut, että innostunut ihminen on myös tehokas ja hyvinvoiva, mukava työkaverikin. Kaikenlainen luovuus, edistys ja kehitys edellyttävät ihmisten innostumista. Innostus kantaa pitkälle eteenpäin, ja innostuksen tunteen haluaa kokea uudelleen.
Mäntynen-Hakem toivoo, että ihmiset nauttisivat myös matkasta, eivätkä vain päämäärästä.
-          Nalle Puh on sanonut hienosti: ”parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa.”

Anita Mäntynen-Hakem

Arvokeskustelu tärkeää

-          Miksi yhdistys on olemassa? Minkä asioiden eteen yhdistys toimii? Näitä kysymyksiä on hyvä käydä läpi yhdistyksen johtokunnan kesken tietyin väliajoin, Anita Mäntynen-Hakem muistuttaa.

Innostamisen metodologiaan liittyy myös todellisuuden analysointia.
-          Katsotaan reilusti peiliin ja mietitään mikä tilanne on. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi asioita tulee suunnitella: miettiä mitä tehdään ja milloin tehdään. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja vision hahmottaminen on ensisijaista. Kun päämäärä on tiedossa, mietitään resursseja ja työnjakoa.
Innostaminen ja työn merkityksellisyys kulkevat käsi kädessä. Sosiokulttuurinen innostaminen on tapa ajatella ja kohdata ihmisiä.

-          Sosiokulttuurisen innostamisen tuloksena ihmiset kasvavat yhdistyksessä aktiivisiksi toimijoiksi osallistumisen myötä.

Kyläfoorumissa Ahlmanilla.

Positiivinen juoruilu kunniaan

Jäsenten sisäinen motivaatio yhdistystoiminnassa on valtavan tärkeä asia. Motivaatioon vaikuttaa muun muassa luottamus ja tunne vapaudesta.
-          Vapaaehtoisella tulee olla syvä vapauden tuntemus ja tunne siitä, että työ on omaehtoista toimintaa, eikä pakkopullaa. Myös tunne siitä, että ”minä osaan ja minä kykenen”, saa onnistumisen kokemuksia, Mäntynen-Hakem muistuttaa.

Jokainen voi olla innostaja omalla esimerkillä ja käyttäytymisellä.
-          Hyvä innostaja uskoo ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiin. Hän on aidosti läsnä ja kannustaa painostamatta.

Yhdistyksissä on paljon osaamista, joka kannattaa kartoittaa.
-          Kirjanpitoa työkseen tekevä henkilö ei välttämättä jaksa eikä halua enää työajan jälkeen hoitaa seuran kirjanpitoa. Kirjanpitoa työkseen tekevä ihminen on kuitenkin kullankallis osaaja ja mentori toiselle johtokunnan jäsenelle, joka haluaa oppia tekemään kirjanpitoa. Seuratoiminta onkin monille oiva mahdollisuus opetella jotain erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi nuorille seuratoiminta voi antaa hyvinkin tärkeää kokemusta työelämää ajatellen, Mäntynen-Hakem tiivistää kyläfoorumissa esiin tulleita ajatuksia.

Innostaminen on tärkeää eri elämänalueilla.
-          Puhutaan toisista hyvää päin naamaa ja selän takana. Nostetaan positiivinen juoruilu kunniaan, Mäntynen-Hakem tiivistää.

Kantrin kyläaktivaattori -hanke järjesti "Innostava kyläfoorumi" -tilaisuuden 26.11.2016, jossa Anita Mäntynen-Hakem oli luennoimassa.


Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy