Oriveden Sanomissa alkaa toukokuussa juttusarja yhdistyksistä

Oriveden Sanomien päätoimittaja Vesa Kangas esittelee paikallislehteä.

Näin lupasi Oriveden Sanomien päätoimittaja Vesa Kangas Järjestöjen talon, Kantrin kyläaktivaattorin ja Oriveden Sanomien järjestämässä viestintäkoulutuksessa.

Yhdistyksiä varten Oriveden Sanomissa lehdessä on erityisesti seura- ja yhdistyspalsta.
-    Seurat-palsta on tarkoitettu yhdistysten sisäiseen tiedottamiseen. Sinne saa tietoa lähettämällä viestiä osoitteeseen seurat@orivedensanomat.fi, Kangas kertoo.

Tapahtumapalsta taas kertoo lukijoille, mitä paikkakunnalla tapahtuu. Tapahtumatietoja voi  lähettää osoitteeseen: toimitus@orivedensanomat.fi
-    Verkosta poimitaan tapahtumat tiistaina lehteen, joten tiedot kannattaa lähettää viimeistään edellisellä viikolla, hyvissä ajoin. Lehteen laitetaan niin paljon tapahtumia kuin palstalle mahtuu.  Pääsymaksuja eikä puhelinnumeroita lisätä, koska ne kuuluvat maksulliselle ilmoitusosastolle, Kangas jatkaa.

Lyhyitä etukäteisjuttuja, puffeja, kannattaa myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@orivedensanomat.fi
-    Lehtiuudistus teki sen, että tilaa puffijutuille ei enää ole niin paljon kuin aiemmin. Puffia ei voida varmuudella saada lehteen, mutta jos ostaa maksullisen ilmoituksen, niin se on varmasti lehdessä, koska ilmoituksille raivataan aina tila.

Vesa Kangas innostaa olemaan aktiivinen.
-    Olkaa yhteydessä. Me ei omatoimisesti metsästetä palstoille tietoa, vaan laitetaan niitä sitä mukaa kun tulee meille.

Tiivis tiedottaminen on eduksi.
-    Kannattaa aloittaa tiedote vastaamalla kysymyksiin: Mitä? Miten? Missä? Milloin? Miksi? Koukuttava otsikko ja hyvä alku on plussaa.

Vesa Kangas tietää, että usein lehden suunnasta toivotaan sekä puffia että juttua tapahtumasta.
- Meille ja tapahtumanjärjestäjille ennakkojuttu on usein parempi, jotta tapahtumaan saadaan ihmisiä paikalle, Kangas toteaa.

Itsetehdyt jutut ja otetut kuvat ovat tervetulleita.
-    Lehdissä on aika lailla haluttu siirtyä tapahtumatiedotuksesta uutisiin ajankohtaisista aiheista. Haluan kuitenkin, että Oriveden Sanomat näkyy kylillä ja siellä missä ihmiset ovat.

Vesa Kangas.

Tapahtumassa kysyttyä

Mitkä asiat kiinnostavat mediaa?

Suomi100 kiinnostaa tällä hetkellä. Jos järjestätte tapahtumia, jotka lanseerataan Suomi100 statuksella, olkaa yhteydessä.

Millaiset uutiset ylittävät uutiskynnyksen?

Yhdistysten suhteen esimerkiksi tasavuodet on hyvä mahdollisuus soitella juttuvinkistä. Puheenjohtajan vaihtuminen kiinnostaa ja siitä kannattaa muutenkin infota, että tiedetään ketkä täällä hommia vetää.

Perustoiminta vai uudet ja ainutlaatuiset asiat?

Uusi kiinnostaa aina. Yhdistyssarjaa koskien perustoimintakin kiinnostaa.

Miten kannattaa ottaa yhteyttä?

Sähköposti on paras. Kun on erikoisempi asia, niin voi soittaa lisäksi. Voi tulla myös tapaamaan toimitukseen.

Milloin tapahtumanjärjestäjän kannattaa olla yhteydessä?

3-4 viikkoa aiemmin. Tapahtuu-palstalle kannattaa ilmoittaa vaikka heti, jotta tapahtuma näkyy ajoissa netissä.

Miten suhtaudutte itse kirjoitettuihin juttuihin ja kuviin?

Positiivisesti. Lähettäkää vaan tyrkylle. Kuvissa ongelma se, että pikselimäärä jää usein pieneksi, kun otettu kännykällä. Lehtikuvassa pitäisi olla ainakin megan kokoinen tiedosto.

Teksti ja kuva: Vilja Pylsy

Järjestöjen talo vauhdittaa yhdistystoimintaa

Oriveden Järjestöjen talo -hanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin.

Hankkeen tavoite on tukea Oriveden kolmatta sektoria ja heidän tarpeitaan sekä lisätä keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä kaupungin kanssa. Kantri ry on puoltanut rahoitusta hankkeelle.

 Hankkeessa järjestetään muun muassa erilaisia koulutuksia ja tapahtumia.
- Yhdistyskentällä toivottiin apua viestintään, joten hienoa, että koulutus järjestyi yhteistyössä Kantrin ja Oriveden Sanomien kanssa, hankekoordinaattori Piia Hannila kertoo.

Oriveden kaupungintalon vieressä sijaitseva Järjestöjen talo toimii yhdistysaktiiveille matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Järjestöjen talossa kokoontuu esimerkiksi tietotekniikkapaja, peli-, laulu-, käsityö- ja matkailukerho ja SPR:n Lähimmäisen kammari. Talossa toimii myös Infokahvila, jossa kerrotaan paikallisesta vapaaehtoistyöstä.
- Tupa on aina täynnä väkeä, kun jotain tapahtuu, Hannila kiittää.

Piia Hannila muistuttaa rekisteröitymään vapaaehtoistyo.fi -sivustolle ja ilmoittamaan vapaaehtoistehtäviä. Sivustolla vapaaehtoistoimijat voivat etsiä itselleen soveltuvaa työtä.

Hankekoordinaattori Piia Hannila.

Tulevaa toimintaa Järjestöjen talossa

Vanhojen ihmisten ulkoiluavustajien koulutus (osa 2)

Oriveden seniorit luonnossa 1.4. klo 10-15

Muutama paikka on vielä vapaana koulutukseen.



Järjestöjen talossa 20.5. kevätmarkkinat

Yhdistysten mahdollista tulla esittelemään toimintaansa ja hoitaa varainkeruuta. Ilmoittautumiset Piialle, suunnittelukokous huhtikuussa.



Suomi100-tapahtumia

·         9.6. Puistopiknik

·         4.8. nuoren oma tapahtuma

·         toiminnallinen joulukalenteri



Lisätietoa Facebookissa: https://www.facebook.com/OrivedenJarjestojenTalo/?fref=ts

Teksti ja kuvat: Vilja Pylsy

Kaupungistuvan Kangasalan maaseutu vetovoimatekijä

Kangasalan kylätapaaminen keräsi Raikun koulun täyteen väkeä.

Kangasalasta on tulossa kaupunki. Samalla kaupungin läheinen maaseutu on vetovoimatekijä. Tulevaisuudessa maaseutu tulee olemaan entistäkin tärkeämpi osa muun muassa matkailua ja vapaa-aikaa. Maaseutu ei ole vain kohde. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on ydintärkeää. Yhdistyksillä on suuri arvo hyvinvoinnin ja elinvoiman luonnissa ja ylläpidossa.

Kangasalan kyläyhdistykset kokoontuivat tiistaina 14.3. Raikussa. Keskustelun pohjana oli  erilaisia alustuksia.

Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun tukiyhdistys KYY ry tukee koulun toimintaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Piia Paakkunainen-Taylor kertoi yhdistyksen palkanneen ensimmäisen työntekijän Terhi Kaskiojan, Kantrin rahoittamaan "Raikun ympäristökoulu ja monitoimikeskus" -hankkeeseen. Hankkeessa on suunniteltu tehtävän muun muassa ´Country Parkour -rataa ja hyötykasvipuutarhaa koulun alueelle. Kantri on avannut juuri uuden teemahankkeen nuorten työllistämiseksi. Lisätietoa: http://www.kantriry.fi/kantrin-nuoret-toihin-teemahanke/

Raikun kylä on mukana kahdeksan muun maisemallisesti arvokkaan kylän kanssa ProAgrian "Maisemahelmiä" -hankkeessa. Hankkeissa tehdään kylistä historiaselvityksiä digitaaliseen muotoon vietynä, mobiiliopasteisia kyläreittejä sekä makumaisema –ruokatapahtumia / reittejä. Lisätietoa hankkeesta: https://www.proagria.fi/hankkeet/maisemahelmia-7076

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että Kangasalan tilanne on selkeästi kääntymässä parempaan suuntaan.
- Tampere on Suomen toiseksi vetovoimaisin seutukunta. Asukasluvun kasvun puolesta Kangasala on absoluuttisesti sijalla 11, mutta suhteellisesti kuudentena.
Auvisen mukaan Kangasalan valttina on monipuolisuus: kaupunki- ja maaseutuympäristö.

Sain olla kylätapaamisessa mukana Kantrin kyläaktivaattori Anna Kulmakorven kanssa. Kerroin illassa yhdistysten viestinnästä. Tarjoamme Annan kanssa maksutonta apua Tampereen seutukunnan yhdistyksille. Meitä voi pyytää apuun muun muassa tiedotus- ja viestintäasioissa. Lisätietoa: http://www.kantriry.fi/kylaaktivaattori/

Minua innosti tilaisuudessa erityisesti kyläläisten into ja aktiivisuus. Oli hienoa, että paikalla oli  eri sidosryhmiä, myös kunnan ja koulun edustusta. Koulun rehtori Pia Viljasen puhe siitä, kuinka Kangasalan maaseudulla on hyvä opettaa oli liikuttava. Opettajan energinen asenne vahvisti uskoa tulevaisuuden koulutyöhön. Ulkopaikkakuntalaisen silmin Kangasalan kyläkokoontuminen teki minuun suuren vaikutuksen. Jokaisella paikkakunnalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kangasalla erityistä oli se, että ihmiset kokoontuivat saman pöydän ääreen, kuulivat toisiaan, kunnioittivat toistensa mielipiteitä ja keskustelivat tunteita herättävistä asioista hyvässä hengessä.

Teksti ja kuvat Vilja Pylsy

Raikun seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marko Huojärvi toivotti kaikki tervetulleiksi. Ovensuussa oleva koulun rehtori Piia Viljanen.

Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun tukiyhdistys KYY ry tukee koulun toimintaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paakkunainen-Taylor kertoi yhdistyksen palkanneen ensimmäisen työntekijän Kantrin Leader-hankkeeseen.

Raikun seudun kyläyhdistyksen sihteeri Martti Heinonen kertoi yhdistyksen historiasta.

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että kaupungin läheinen maaseutu on vetovoimatekijä.

Kylän historia - tarina-aitta odottamassa hyödyntämistä!

Taivalkunnassa Nokialla järjestettiin nostalginen kyläilta 15.3. Illan aikana perehdyttiin kylän historiaan ja paikkoihin vanhojen valokuvien kautta. Minut oli kutsuttu mukaan ja pidin pyynnöstä lyhyen alustuksen kylähistoriasta. Ajattelin jakaa ajatuksia ja esimerkkejä myös tänne.

Taivalkunnassa toimi 1900-alussa tiilitehdas erikoisine tiilenkuljetuskoneineen ja kuivauslaitteineen. Kuva: http://www.nokiankylat.fi/taivalkunta/ 

Kylän omaleimaisuus kumpuaa historiasta

Aloitin ensimmäisessä kylähankkeessa vuonna 2008, menin silloin Sammaljoelle (silloista Vammalaa, nykyistä Sastamalaa) kyläsihteeriksi. Ensimmäisen viikon aikana minua kuljetettiin kyläläisten toimesta ympäri kylää. Talojen ja kylänosien esittelyn ohella kuulin monta tarinaa paikkojen taustalta. Kylä tuli aivan eri lailla tutuksi, kuin jos olisin jäänyt vaikkapa pelkän kyläsuunnitelman ja sen historiikkiosuuden varaan.

Jokainen kylä on erilainen, siitä kiitos mm. maantieteelle, kylän asukkaille ja tietenkin historialle. Historia on mielestäni ennen kaikkea tarinoita. Hyvin, hyvin vanhoja tai tuoreempaa historiaa. Tampereella Hirviniemessä vierailtaessa kerrotaan historiaa jo hiilipusseista lähtien, jotka ovat maailman vanhimpiin kuuluvia mikrofossiilien jäänteitä kalliossa. Tuoreempaa historiaa on tarina mökkiläisestä, joka valoi näiden esihistoriallisten merkkien päälle sementtiä, jotta kulku uimaan olisi parempi. Ulkomaiset tutkijavieraat olivat kauhuissaan.

Tarina elävöittää paikan

Monien paikkojen takana on usein tarina. Samaisella Sammaljoella yhtenä maamerkkinä puhuttiin usein Jeesus-suulista. Kyse ei ollut jumalanpilkasta, vaan kyseisen, risteyksessä sijaitsevan suulin seinässä oli joskus 80-luvulla ollut lappu ”Jeesus tulee - oletko valmis”. Lappu oli tuhoutunut ja hävinnyt jo aikaa sitten, mutta nimi jäi. Kaikki kylällä tietävät, mistä on kyse.

Kivestäkin tulee enemmän kuin pelkkä kivi, kun siihen liittyy tarina. Suoniemessä Nokialla sijaitsee huokaustenkivi. Tarina kertoo, että kyseisellä kivellä paikallinen pastori aina ”huokasi” kiivettyään mäen ylös matkalla kotoaan kirkolle.

Erikoinen = mielenkiintoinen

Yksi Sammaljoella esille tulleista tarinoista oli kertomus Mustanojan Röpästä. Röppä oli Mustanojan talossa asunut räyhähenki tai poltergeist, joka mm. pahalla tuulella ollessaan pilasi ruuat tai laski karjan irti. Noh – vakavamielisempien historioitsijoiden mielestä tällainen ei varmaan olisi oikeasti historiatietoa, mutta toisaalta tämä on perimätietoa parin vuosisadan takaa, ja osa kylän tarinastoa. Joten johonkin tapahtumaan Röppä perustuu – oli väritettyä taikka ei.

Siispä, mitä oudompi stoori – sitä mielenkiintoisempi. Eikä tarvitse olla mikään suurensuuri tapahtuma. Pienemmistä tapahtumista ja asioista harvoin välttämättä onkaan kirjallista tietoa, joten jonkinlaista tallettamista kannattaa miettiä. Vaikkapa tehdä kartta, johon kirjataan lyhyesti paikkatietoja ja niihin liittyviä juttuja. Näin on toimittu esim. Sarkolassa.

Tarinat käyttöön

Joka kylällä on varmasti myös asunut ja elänyt suuria persoonia, joiden edesottamuksia kerrotaan näinäkin päivinä. Kannattaakin kaivaa kylän sattumuksista ja hahmoista parhaat tarinat esiin, kirjata ne ylös, ja käyttää häikäilemättä hyväkseen. Niistä voi ammentaa teemoja tapahtumille, juttuja kylälehteen tai vaikkapa kokonainen kyläkirja. Lempäälässä on tehty kaikille kylille kyläkirjat, ja niitä on ylpeydellä minulle esitelty – syystäkin! Samoissa kansissa monen monta tarinaa.

Joissain kunnissa järjestetään kyläkierroksia, jotka ovat usein valtavan suosittuja. Niiden avulla voidaan kylää tuoda tutuksi kunnan muilla alueilla asuville, tai markkinoida kierroksia vaikkapa kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja sitä kautta tuoda samalla esiin kylän vahvuuksia päätöksentekijöille.

Tarinoista ja muista kylän erityispiirteistä voidaan kehitellä myös kylämatkailutuotteita (perustuuhan Rovaniemen lähes koko matkailukin tarinaan punanuttuisesta parrakkaasta miehestä). Inspiraatiota aiheeseen voi hakea vaikkapa Vuonislahdelta. Esittelymateriaalia lainatakseni: ”Kylämatkailun ytimessä ovat matkailuyrittäjät, kyläpalvelut täydentävät palvelutarjontaa. Matkailuun liittyy kyläkokonaisuus ihmisineen, ympäristöineen siis kylän elämänmeno.”

Kylän historia ja tarinat ovat myös tärkeässä roolissa kotoutettaessa uusia asukkaita. Varmasti pääsee aivan eri lailla sisään kylään, kun perehtyy sen historiaan, tarinoihin paikoista ja taloista. Toinen tärkeä pointti on siirtää tietoa nuoremmille polville, jotta he tuntisivat juurensa ja kotikylänsä paremmin. Tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä, ja niihin samaistuminen on varmasti helpompaa, kun puhutaan asioista ”kotinurkilla”.

Anna Kulmakorpi